Aihearkisto: Konferenssit/messut

Bett, Lontoo 2017

img_9756The Bett Show on ollut vuodesta 1985 jokavuotinen opetusteknologian suuri messutapahtuma Lontoossa. Itselläni on nyt menossa viides kerta, ja aina on tarjonnassa ollut muutosta havaittavissa niin, että jokin teknologia, esim. älytaulut ja 3D-tulostus, on noussut esiin.

Tänä vuonna huomio kiinnittyi virtuaalilaseihin, jotka selvästikin alkavat tehdä yhä vahvemmin tuloaan myös opetukseen. Hyvän tilannekuvan VR-laseista antaa tämä Bett 2017 -aikaan kirjoitettu Kaj Laaksosen artikkeli Mikrobitissä:
http://www.mikrobitti.fi/2017/01/kylmaa-kyytia-keinotodellisuudessa/

Toinen huomiota kiinnittänyt asia oli robotiikan laaja esiinmarssi. Tämä liittyy myös ohjelmointiin sikäli, että robotteja halutaan nimenomaan ohjelma tekemään tiettyjä asioita. Robotit voivat olla rakennettavia (esim. lego) tai valmiita ja määrätyn tyyppisiä tehtäviä varten suunniteltuja.

img_9761

img_9742

Näyttelyn suurin robotti oli tässä – ehkäpä kuitenkin vain visuaalisena ilmestyksenä. Koulukäyttöön suunnattua robotiikkaa oli kuitenkin silmiinpistävän paljon, joten aiheen suosio näyttäisi olevan kasvamassa muuallakin, kuin meillä Suomessa.

Showbie ja iPad-luokka
https://www.showbie.com

img_9735Virtuaalinen iPad-luokka Showbie on saanut uusia ominaisuuksia ja vaikutti kieltämättä selkeältä ja mielenkiintoiselta. Opettaja luo luokan, jolla on käytössään keskustelualue, portfolio ja ryhmät. Ryhmiä voi luoda opettajan, oppilaan tai huoltajan roolissa. Showbie tuntuisi toimivan parhaiten silloin, kun jokaisella oppilaalla olisi jatkuvasti käytettävissään oma iPad. Työstettävät ja jaettavat tiedostot voivat luonnollisesti olla eri appeilla tehtyjä. Esittelijän esimerkki oli tehty BookCreatorilla.

24.1.2017 Kouluvierailu

Bett 2017

Kuva: Jukka Kurttila

Shireland Collegiate Academy
Waterloo Rd, Smethwick B66 4ND, UK

Tälle vierailulle en sitten itse päässytkään, joten kuvat ovat Jukka Kurttila kamerasta. Mielenkiintoista oli ollut. Koulu on ns. ”Microsoft Showcase” -koulu, jossa käytetään runsaasti pitkälle vietyä teknologiaa oppimisessa.

Bett 2017

Koulussa on esimerkiksi luokka, jonka katosta kahdeksan videotykkiä projisoi kuvaa kulloinkin halutulla tavalla kolmelle valkoiselle seinälle. Tässä näkymässä esim. historiallinen aikajana, joka toimii sarjana hyperlinkkejä, joista pystyy sitten avaamaan lisätietoa kyseisiltä ajoilta. Niin, ja mukana myös haju!

25.1.2017 Microsoft Tech Showcase
Bett, Exel, Lontoo

Kuultiin tietoa Office-paketin uusista ominaisuuksista, kuten Researcher (Toimittaja) ja spellcheckerin ja grammarin uusi versio. Näiden mainostettiin jo olevan uudessa työpöytäversiossa, mutta ainakaan omassa suomenkielisessä versiossani ei vielä Toimittajaa ole, vaan kuuluu vielä beta-testaajien versioon. Luvattiin olevan tulossa myöhemmin myös Wordin OnLine-versioon.

Lopuksi osallistujien kesken arvottiin huippuluokan Microsoft Surface -tietokone. En voittanut, taaskaan.

img_9770

Microsoft panostaa voimakkaasti opetusteknologian kehittämiseen.

26.1.2017 Microsoft Tech Showcase
Bett, Exel, Lontoo

Torstain päivä alkoi Microsoftin Tech Showcasen aamupäivän osiolla. Se liittyi Office 365:n ylläpitoon, joten siitä ei sen enempää tässä.

Matleena Laakso on koonnut Bett 2017 -matkaraportteja osoitteeseen http://bit.ly/finnbett2017

 

 

Mainokset

ITK 2016 – oppia yksin ja yhdessä

”Makasiinin luona junaa odotan”… No, minä odotan Oulun rautatieasemalla. Tästä lähtee tämän kevään ITK aiheella ”oppia yksin ja yhdessä”. ITK:n teemojen nimet ovat aina olleet hauskoja, ajatuksia herättäviä ja suomen kielen moninaisuutta hyödyntäviä.

Matkaan lähdettiin taas kerran tiistaina, koska heti keskiviikkoaamuna on erittäin mielenkiintoinen workshop: ”Office 365-ympäristö opetuksen ja opiskelun tukena ammatillisilla aloilla”. Sisältö näyttää varsin mielenkiintoiselta ja toisaalta kiinnostavaa on myös tavata kouluttajakollegoita niin eri puolilta Suomea.

Loistavan materiaalin jakamiseenkin saatiin lupa, joten tässäpä asiasta kiinnostuneille OneNote-tiedosto jakoon (edit: tiedosto onkin näköjään valitettavasti poistettu).

IMG_7996

Keskiviikko vietettiin työpajassa perehtymässä Microsoft Office 365 -ympäristön käyttöön opettamisen ja opiskelun apuna ammatillisessa koulutuksessa. Vetäjinä toimivat Hanna Frilander (Jyväskylän ammattiopisto), Maria Lanteri (Sastamalan koulutuskuntayhtymä), Mikko Pöllönen (Saimaan ammattiopisto Sampo) ja Pekka Ouli (Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus). Kuvassa lauteilla Mikko Pöllönen.

Olen parhaillaan mukana myös Adoben järjestämällä kansainvälisellä kurssilla Digital Storytelling with Adobe Mobile & Web Apps, joka on suunnattu nimenomaan opettajille. Illalla oli vielä tuon kurssin etäsessio klo 21 alkaen. Niin uusista työkaluista on kyse, että kuulin nyt sellaisenkin tiedon, että nimi ”Slate” tullaan ehkä muuttamaan nimeksi ”Page”. Saapa nähdä muuttuuko. Kurssi vedetään kolmeen kertaan kolmelle eri aikavyöhykkeelle: USA, Eurooppa ja Itä-Aasia, Australia ja Uusi Seelanti. Laajaa hommaa!

2016-04-13_2200

Ruutukaappaus Adoben ”Digital Storytelling with Adobe Mobile & Web Apps” -kurssilta.

Konferenssi alkaa

IMG_8025

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen piti avauspuheenvuoron.

Opetusministeri puhui hallituksen toimista ja suunnitelmista. Ja tietenkin rahasta. Hienoa, että ministerikin pääsee kiireiltään avaamaan tällaista tilaisuutta!

IMG_8029

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg toisessa avauspuheenvuorossa avasi puolustusvoimien näkymiä digitaalisuuden suhteen. Tässä kohdassa käsittelyssä on lentosimulaattorit. Mielenkiintoista.

Opetusteknologia ja kyber

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg avasi osuutensa naurattamalla yleisöä: ”Meillä on näköjään jotain oppimista tällaisten tilaisuuksien järjestämisessä. Aloituksenhan voi tosiaan tehdä päästämällä tuollainen rento housebandi lavalle, eikä huutamalla huomio!”

Puolustusvoimilla on ollut aika vauhdikasta digiaikaa. Uudet nettisivut valmistuivat juuri, someagenttitoiminta on käynnissä, kuten myös Somerinki. Inttiin-sovellus löytyy sovelluskaupoista, Twitter-tili pyörii komentajalla henkilökohtaisena ja virallisena… Niin, komentajan sanoin ”puolustusvoimilla on ollut hyvä digitaalikevät!”

Erinomainen esitys ja loistavat diat!

Luova johtaja Saku Tuominen (Scool)

IMG_8030Jenkkitutkimus: seuraavan 15 vuoden aikana puolet ammateista tulee poistumaan. Ammatteihin on siis vaikea valmistautua ennakkoon. Nuo poistuvat ammatit ovat sellaisia, joissa luova ajattelutaito on keskinkertaista tai yksinkertaista. Siis jotka robotitkin osaavat hoitaa.

Miten koulun muutos tapahtuu? Esim. sovellus, jossa Ylen uutisista lähtisi kolme keskeistä uutista opettajan kännykkään, mukana ideoita niiden käyttämisestä kouluissa. Mielenkiintoisia ajatuksia.

Pennsylvanian opettajilta oli pyydetty kommenttia oman työnsä haasteista. Vastaus oli ollut ”täydellinen vapauden puute”. Tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen nelosluokka opiskelee torstaina klo 10 täsmälleen samaa asiaa, täsmälleen samallla tavalla, täsmälleen samaan tahtiin. Kuulostaa suomalaisen opettajan korviin kammottavalta ja mahdottomalta.

Siinä mielessä meillä Suomessa on asiat hyvin, eikä Saku kyllä säästellyt sanoja kehuessaan suomalaista tapaa antaa opettajalle täysin vapaat kädet. Itsekin olen sitä mieltä, että juuri opettajalle annettu täydellinen pedagoginen vapaus tekee suomalaisesta koulusta niin hyvän, kuin se on.

Oivalluksia eskarista! – digiajan monimuotoisen pedagogiikan lähteillä.

IMG_8031

Heli Hemilä, Jerkka Laakkonen, Johanna Sommers-Piiroinen, Jarno Tossavainen, Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto

Hanke, jossa punaisena lankana mediakulttuuriin kasvattaminen digiajassa. Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiops ja Vasu uudistuvat ajan mukaisesti ja niitä pitäisi sitten kentällä toteuttaa.

Kehittämistä viety eskareihin koulutuksilla ja ohjauskäynneillä. 1) Tvt:n nivominen kulloiseenkin teemaan käytössä olevilla välineillä. 2) Laitteiden käyttöä harjoiteltu. 3) toiminnan näkyväksi tekeminen kuvilla ja videoinneilla. 4) Toiminnan näkyväksi tekeminen.

Haasteita tuntuu olevan ajan ja välineistön puute.

Hankkeen yksi keskeinen ajatus on toiminnan näkyväksi tekeminen vanhemmille ja muille sidosryhmille. Nettisivuilla on osio, jossa jaetaan eri eskareiden tekemisiä, ja tuota on tarkoitus jatkossa kasvattaa. Esimerkiksi Katajanokan eskareiden kaupunki-projekti, jossa lapset rakensivat oman pienoiskaupunkinsa. Opittiin myös medialukutaitoja: mikä on totta ja mikä ei yms. Katso oivalluksia eskarist -hankkeen sivusto.

Iso ongelma on tiedostojen tallentaminen. Nimittäin, jos kuvassa näkyy lapsi, kuvaa ei saa lähettää sähköpostilla eikä tallentaa pilveen, koska kyseessä on henkilötieto. Asiaa on selvitetty juurtajaksain lakimiehen kanssa.

Pedagogisia ja viestinnällisiä näkökulmia opetusvideon tekemiseen

Aihe kiinnosti, koska itsellänikin on tullut tehtyä 125 ohjevideota youtubeen. Mielenkiintoinenä esitys, jossa esiteltiin kaksi kuukautta kestänyt koulutuspaketti opetusvideoiden tekemisestä.

Kyseessä oli erilainen lähestymistapa kuin itselläni. Tässä kiinnitettiin eniten huomiota ihmisten asetteluun ja siihen liittyviin yksityiskohtiin. Kyse lienee paljon siitä, minkälaiseen tarkoitukseen videoita tehdään. Itse teen videoita pääosin tietokoneen käyttämisen opettamiseen, ja siinä olen huomannut, että oleellisinta on riisua kaikki turha pois. Jokainen turha sana on todellakin turha. Tässä esityksessä esimerkiksi introa pidettiin tärkeänä, mutta itse olen huomannut sen täysin turhaksi. Asiaan pitää mennä suoraan ja kiemurtelematta, ja käyttää mahdollisimman vähän sanoja.

Yhteenvetoa

Hieno konferenssi taas kerran. Taas kerran opittiin jotain uutta. Esimerkiksi puolustusvoimien tapa toteuttaa digitaalistuminen, Turun Oamk:n tapa lähestyä tvt:tä Microsoftin ja Googlen työkalujen näkökulmasta, ja digitaalisuuden näkyminen esikoulussa ihan valtakunnallisella tasolla.

Tämä taisi olla omalla kohdallani 19. kerta, ja taas tuli tarpeeseen. Kiitos ITK2016!

 


EduCloud Alliance

educloud_alliance_logo2EdCloud Alliance laitettiin virallisesti alulle Tampereella 22.10.2014 pidetyssä tilaisuudessa. Linkki etälähetyksen videointiin tämän jutun lopussa.

Mikä ihmeen EduCloud?

EduCloudin (ent. Kansallinen Pilviväylä) ideana on koota yhteen koulussa tarvittavia digitaalisia materiaaleja ja resursseja. Sitä voisi verrata vaikkapa maailmanlaajuisesti hotellipalveluita yhteen kokoavaan nettisivustoon, jossa käyttäjä voi hakea ja vertailla eri hotelleja, ja josta löytyy esim. myöskin käyttäjien omakohtaisia arvioita kohteista. Kullakin materiaalin tai palvelun tarjoajalla voi siitä riippumatta samalla olla omiakin tarjontakanaviaan, EduCloud vain tarjoaa eri toimijoiden tuotteita samasta paikasta kootusti.

Vaikka EduCloud haluaakin painottaa toimintaansa avoimen lähdekoodin tuotteille, mukana voi olla myös maksullisia materiaaleja. Nyt pilotointivaiheessa kuitenkin kaikki tuotteet ovat ilmaiseksi käytettävissä.

EduCloudilla on myös yhteistyötä Viron kanssa.

Kertakirjautumisella sisään

EduCloudin käytön halutaan olevan joustavaa, joten tavoitteena on myös, että yksillä tunnuksilla pääsisi kaikkiin palveluihin ja materiaaleihin. Alkuun sosiaalisen median tunnuksista olisi käytettävissä Twitter, Linkedin ja Facebook, mutta oppilaita ohjataan käyttämään oman oppimisalustan tunnuksia sikäli, kun ne saadaan linkitettyä järjestelmään mukaan.

Ensimmäinen pilotti

Tällä hetkellä hankkeessa on mukana reilut 20 koulua ja 5 oppimisalustaa (Moodle, Fronter, Dream, It’s Learning ja Peda.net). Ensimmäisen vaiheen pilottiin ei oteta enää uusia kouluja, mutta kiinnostuneiden koulujen kannattaa ottaa yhteyttä kuullakseen miten mukaan pääsisi sitten jatkossa. Alussa materiaaleja on vielä melko vähän ja tässä haetaankin nyt asialle hyväksyntää kentältä, että onko suunta oikea. Tärkeää hankkeessa on konkreettisuus, eli pitää tapahtua konkreettisesti kouluja hyödyntäviä asioita. Muutenkin kokonaispalvelun rakentaminen on vasta alussa, ja se on jakautunut allianssin ja ministeriön kesken.

Ensimmäinen pilotti on kestoltaan vain 23.11. – 5.12.2014, jotta saataisiin pikaisesti tietoa ja tuntumaa asiaan. Tammikuussa asia jatkuu eteenpäin ensimmäisen pilotin kokemusten pohjalta.

Merkitys Suomelle

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru näkee EduCloudin parantavan mahdollisuuksia koulujen tasa-arvoistumiselle digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru näkee EduCloudin parantavan mahdollisuuksia koulujen tasa-arvoistumiselle digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru ilmaisi huolensa maan koulujen tasa-arvoisuudesta digitaalisuuden käytön suhteen. Parhaimmillaan koulut ovat asiassa erittäin aktiivisia, mutta toisaalta on kouluja, joilla nykyteknologian käyttö jää hyvinkin vähälle. Tähän haasteeseen hän toivoisi EduCloudin tuovan apua siinä mielessä, että kun palvelut ovat selkeästi tarjolla ja helposti saatavilla, se toisi digipalvelut lähemmäksi myös niitä, jotka eivät ole oikein päässeet vauhtiin niiden käytössä.

Ministeri korosti oppilaiden motivaation merkitystä opiskelussa. Huolestuttavaa on, että vaikka suomalaiset oppilaat edelleenkin menestyvät kohtuullisesti Pisa-tutkimuksissa, he ovat kouluviihtyvyydessä neljänneksi viimeisiä. Hänen mukaansa koulumotivaatiossa on nähtävissä suuria eroja ihan jo oppilaiden vanhempien koulutustaustojen pohjalta: korkeammin koulutettujen vanhempien lapset ovat motivoituneita opiskelemaan. Tuo motivaatio tulee vanhemmilta ”perintönä”, kuten tekee myös kielteinen asennoituminen. Tällainen jakautuminen pitäisi saada katkaistua. Opiskelumotivaatioon pitäisi nyt peruskoulussa kiinnittää erityisen painokkaasti huomiota, jotta nykypolven oppilaista tulisi aikanaan myöskin opiskeluun kannustavia vanhempia. Yhtenä merkittävänä motivointikeinona Kiuru näkee sen, että koulu eläisi toimintatapojensa osalta samassa ajassa, kuin muukin yhteiskunta.

Lisätietoja

Etälähetyksen videointi: http://youtu.be/lf_l7G1N-aY?t=44m30s

EduCloud Alliansen verkkosivu: https://portal.educloudalliance.org/

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkolehti: http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2014/2003/pilvivayla.html

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivusto hankkeesta: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/pilvivayla/index.html

LinkedIn-keskusteluryhmä: https://www.linkedin.com/groups/EduCloud-Alliance-Pilviv%C3%A4yl%C3%A4-6671440?home=&gid=6671440&trk=anet_ug_hm&goback=%2Egmp_6671440


ITK 2013 – Tulevaisuus pelissä

20130412-112717.jpgJos tänä vuonna ei ilmassa vielä ollutkaan kevään merkkejä, niin varma kevään merkki on kuitenkin ITK-konferenssi Hämeenlinnan Aulangolla. Viimeisten 14-15 vuoden aikana on tainnut jäädä yksi kerta käymättä, joten kai tästä on jo jonkinlainen perinne tullut. Tämän vuoden teema on Tulevaisuus pelissä mielenkiinnolla lähdettiin katsomaan mitä kaikkea se tuo tullessaan.

Varsinainen ITK-konferenssi on kaksipäiväinen, mutta se alkaa jo keskiviikkona workshop-päivällä. Tänä vuonna workshopeja oli kaikkiaan 16, joista osa aamupäivän tai iltapäivän tapahtumia, osa kokopäiväisiä. Itse osallistuin kokopäivän kestävään AMKien järjestämään workshopiin, jossa punaisena lankana oli virtuaalitilat ja teknologian kehittyminen vuoteen 2030 saakka. Päivä koostui alustuksista ja keskusteluista. Todettiin, että tulevaisuuden teknologiset näkymät on hyvin vaikuttavat, mutta toisaalta asioiden koulutuspuolella arveltiin etenevän aika lailla saman suuntaisella tahdilla, kuin tähänkin saakka: pienin askelin. Yhteinen mielipide oli, että toimivat systeemit jäävät elämään, jos ne aidosti tuovat opetukseen lisäarvoa. Workshopin kotisivulta löytyy alustusten materiaalit ja muuta lisätietoa.http://www.itk.fi/2013/ohjelma/workshop/85

Torstain avajaisissa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä oli avauspuheessaan huolissaan suomalaisen koulun tilanteesta tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa. Numeraalisten vertailujen näkökulmasta Suomi on aika paljon jäljessä Euroopan kärkeä tietokoneiden määrässä. Vielä huonompi on tilanne opettajien pedagogisten taitojen suhteen myöskin konemäärään suhteutettuna. Pääjohtaja pohtikin, että ellei tilanteeseen saada muulla tavalla korjausta, se on hoidettava normilla. Toisaalta hän oli iloinen ja huojentunut siitä, että tässäkin tapahtumassa oli 1600 opetusalan ammattilaista ratkomassa näitä haasteita. Tässä Tarmo Toikkasen mainio kolumni asiaan liittyen: http://tarmo.fi/blog/2013/04/suomessakin-keskusjohtoiseen-opetukseen/

Esityksiä löytyi joka lähtöön valtavasti, ja monta mielenkiintoista joutui taas kerran ohittamaan päällekkäisyyksien vuoksi. Erno Lehtinen avasi aritmeettisten pelien lähtökohtia mielenkiintoisesti ”aritmeettisten taulujen” näkökulmasta, ja jatkuen siitä matemaattisten strategioiden hyödyntämiseen. Tältä pohjalta hän on työryhmineen lähtenyt kehittämään NumberNavigation-peliä. Tästäkin tullaan saamaan jatkossa lisää tutkimustietoa, joten jäämme kiinnostuneina odottamaan.

Mikko Laakso kertoi ViLLE-järjestelmästä, joka on oppimisympäristö, joka on suunniteltu opettajalle. Järjestelmässä voi luoda tehtäviä, jotka tarkistaa itse itsensä. Tuollaisen välittömän palautteen voi kytkeä myös pois päältä kokeita varten. Tehtäviin upotetut pelilliset ominaisuudet tuovat kokonaisuuteen lisää mielenkiintoa.
http://www.itk.fi/2013/ohjelma/teemaseminaari/209

Millaiset asiat sitten tuntuivat tänä vuonna nousevan pinnalle? Omasta näkökulmastani esiin nousivat sähköiset oppimateriaalit ja pelillisten ominaisuuksien liittyminen niihin. Ne nousivat esiin heti aloituspuheenvuorossa, mutta olivat paljon esillä myös foorumiesityksissä ja messustandeillä. Ne hakee muotojaan nyt erittäin aktiivisesti ja html5 on syrjäyttämässä flash-teknologian.

Summa summarum: kehitys kehittyy ja asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella.

Kun 1600 opetusalan ammttilaista kokoontuu Aulangolle, niin sanan "pedagogia" kuulee aika monta kertaa. Eräs luokanopettaja sanoi, että hän ei ole viimeisen vuoden aikana keskustellut opettamiseennliittyvistä asioista niin paljon, kuin nyt. Koulussa ei ole ehtinyt.

Kun 1600 opetusalan ammttilaista kokoontuu Aulangolle, niin sanan ”pedagogia” kuulee aika monta kertaa. Eräs luokanopettaja sanoi, että hän ei ole viimeisen vuoden aikana keskustellut opettamiseennliittyvistä asioista niin paljon, kuin nyt. Koulussa ei ole ehtinyt.


Bett 2013

Tänä vuonna Bett-messut siirtyivät Olympia-hallista ExCel-messukeskukseen. ExCelin sisääntulo oli varsin selkeä.

Tänä vuonna Bett-messut siirtyivät Olympia-hallista ExCel-messukeskukseen. ExCelin sisääntulo oli varsin selkeä.

Tämä oli kolmas käyntini Lontoon Bett-messuilla. Bett on Euroopan suurin koulutusteknologian tapahtuma, joten työni kannalta sen sisältö on varsin keskeistä. Olin työkaverini kanssa messuilla OAMK:n lähettämänä, mutta myöskin Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista väkeä oli mukana reilut 20 kollegaa, mikä myöskin kertonee jotain aiheen kiinnostavuudesta. Aiemmilla kerroilla tilaisuus järjestettiin Olympia-messukeskuksessa, joka oli sijainniltaan kohtuullisen lähellä Lontoon keskustaa. Tämän vuoden messut pidettiin ExCel-hallissa, joka sijaitsee Victoria-aseman paikkeilta Thames-jokea myötäillen n. 15 km itään päin. Maanalaisella matkaan on varattava käytännössä tunteroinen ja reittivalinnasta riippuen selviää 1-2 vaihdolla. Hotelleja on toki myös heti ExCelin vieressä, mutta ne tulevat varatuiksi melko aikaisin. Valtavassa ExCel-keskuksessa pyöri nytkin Bettin lisäksi pari muutakin messua.

Edellisen vuoden Bett-messuista kirjoittelin artikkelissa https://markusaalto.wordpress.com/2012/01/23/bett-2012/. Tähän koetan hakea välähdyksiä asioista, jotka nousivat jostain syystä itselleni esiin aiempia kertoja enemmän.

Maailmalla kuuma keskustelun aihe on robottiautojen tuleminen, joten silmään sattui täälläkin robottiteknologia. Tanssivassa robotissa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta indikoiko tämäkin silti olemassa olevaa murrosta?

Maailmalla kuuma keskustelun aihe on robottiautojen tuleminen, joten silmään sattui täälläkin robottiteknologia. Tanssivassa robotissa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta indikoiko tämäkin silti olemassa olevaa murrosta?

Robotiikkaa oli havaittavissa myöskin vauvanhoitoon liittyvässä opastamisessa. Robottivauvan käsittely on paljon turvallisempaa, kuin oikean. Ehkä tätä kautta ainakin ensisynnyttäjän itsetuntoa saadaan hiukan rohkaistua.

Robotiikkaa oli havaittavissa myöskin vauvanhoitoon liittyvässä opastamisessa. Robottivauvan käsittely on paljon turvallisempaa, kuin oikean. Ehkä tätä kautta ainakin ensisynnyttäjän itsetuntoa saadaan hiukan rohkaistua.

Toinen huomiota kiinnittänyt asia oli 3D-grafiikka. Aika vaikuttava kokemus esim. tutkia sydämen toimintaa niin, että sydän leijuu silmien edessä ja sitä voi pyöritellä (tietsikan hiirellä) ja ottaa siitä vaikkapa halkileikkausnäkymän. Siinä tarvittiin vielä 3D-lasit, mutta nähtiinpä nyt sitten myöskin ilman laseja toimiva 3D-näyttö.

Kuvassa olevat lentokoneet olivat siinä näytöllä, paitsi se lähimpänä oleva, joka leijui näytön ulkopuoella. Jukka yritti ottaa sen siiven kärjestä kiinni, mutta ilmaahan se vain haroi.

Kuvassa olevat lentokoneet olivat normaalisti näytöllä, paitsi tuo lähimpänä oleva, joka leijui näytön ulkopuoella. Jukka yritti ottaa sen siiven kärjestä kiinni, mutta ilmaahan se vain haroi. Tähän ollaan siis menossa:  3D-grafiikka ilman 3D-laseja.

Valokuvasta kolmiulotteisuus ei käy kovinkaan selvästi ilmi, mutta ehkä sen voi hiukan aistia. 3D-grafiikan ohella silmiin pistävä seikka oli myös 3D-tulostus – se on tosiaankin todellisuutta ja hintansa puolesta vaikka kotiin hankittavissa oleva laite. Periaatteenahan siinä on se, että piirretään 3D-suunnitteluohjelmalla kuva jostakin esineestä (esim kännykän kuoret) ja tulostetaan se. Tulosteena tulee siis oikeat kännykän kuoret, jotka voi oikeasti ottaa käyttöön.

Tai jos arkkitehti piirtää talon, hän voi tulostaa siitä pienoismallin pöydälle.

Tässä arkkitehti on tulostanut piirtämästään rakennuksesta 3D-pienoismallin (katso lähikuva klikkaamalla kuvaa).

Esityksiäkin kuunneltiin, ja tietysti meitä kiinnosti erityisesti Microsoftin Office 365, koska sitä ollaan Oulun opetustoimessa ottamassa käyttöön kuluvan vuoden kuluessa. Esityksessä ei sinänsä tullut esiin kovin dramaattista uutta, mutta mukavia havainnollistava demoja kyllä.

Microsoftin esitys Office 365 -järjestelmästä kiinnosti kävijöitä. Varsin toimivan tuntuisesta työkalusta tuntuisi olevan kyse!

Microsoftin esitys Office 365 -järjestelmästä kiinnosti kävijöitä. Varsin toimivan tuntuisesta työkalusta tuntuisi olevan kyse!

Linkkejä:


ITK’12, workshop-päivä

iPad-workshop by Ilona IT

20120418-141011.jpg

Tämän vuoden ITK käynnistyi omalta osaltani keskiviikkona Ilona IT:n iPad-workshopilla Risto Korhosen johdolla. Risto kertoili alkuun hiukan tablet-laitteiden maihinnoususta Suomen kouluihin, ja aikamoisella harppauksella niitä on tullutkin. Ilona IT on perustanut sivuston http://eduforum.fi/ jossa esitellään vinkkejä tablet-koneiden opetuskäyttöön.

Yksi keskeinen ajatus oli ”one-to-one”, eli yksi laite oppilasta kohti. Samalla puhuttiin myös periaatteesta ”bring your own device”, eli että koska oppilailla alkaa olla paljon älypuhelimia, padejä ja kannettavia tietokoneita, niin miksi niitä ei hyödynnettäisi koulussa!

Sitten alettiinkin perehtyä iPadin käyttöön. Tutustuttiin esim. kuvien ja videon ottamiseen ja käyttämiseen Explain Everything -ohjelmalla. Sillä voi tehdä esityksiä, joihin voi tuoda kuvia, tekstiä, kuvioita ja vaikkapa videota näyttävän nettisivun. Miellekarttojen tekoon sopii hyvin Mindjet tai Popplet. Viimeksi mainitussa voi viisi henkilöä muokata samaa miellekarttaa. Socrative-ohjelmalla (www.socrative.com) voi tehdä kokeita verkkoon. Ohjelmaa voi käyttää ihan selainpohjaisesti, tai sitten appseilla. Lisäksi tutustuttiin myös näihin: iMovie, Teacherpal.

iBooks Author -ohjelmaa käytetään Mac-tietokoneella, ja tuotoksia voi sitten käyttää iPadeillä. Kirjoja voi myös laittaa jakeluun iTunesiin joko maksullisena tai ilmaisena. Tommi Wallenius esitteli ohjelman käyttöä. iBooks Author on saman tyyppinen kuin Pages (Applen tekstinkäsittelyohjelma), ja siihen voi tuoda videota, ääntä, valokuvia ja myöskin muilla ohjelmilla luotuja sisältöjä (esim. Word). Lisäksi kirjaan voidaan tuoda widgettejä, kuten kuvagalleria, joka näyttää sivulla yhden ”kuvapaketin”, jonka kuvia voi selata pyyhkäisemällä. Esimerkkinä tutustuttiin Vuokko Kankaan 3-luokkalaistensa kanssa tekemään Eläinten talvi -nimiseen kirjaan, joka on saatavissa iBooks Storessa (ilmainen).

Hyväksi havaittuja appseja opetuskäyttöön

  • Photon (flashia näyttävä selain)
  • Puffin (flashia näyttävä selain)
  • Virtual History – Roma (maantieto/historia)
  • Star Walk (avaruuden tutkimiseen)
  • wolfram Alpha (matikka)
  • Minds of Modern Mathematics (matikan historiaa)
  • MathStudio (laaja ohjelma matikkaan)
  • Merck PSE HD (kemia)
  • Chemist (esim kemian kokeiden tekemiseen)
  • Data Collection
  • My Tracks
  • Pocket Body (biologia)
  • Pocket Heart (biologia)
  • Lisää ohjelmavinkkejä Ilona IT:n eduforum.fi-sivuston kautta rekisteröitymällä.

Koulu muuttuu – oletko valmis?

Seminaari Metsokankaan yhtenäiskoululla

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Oulun opetustoimesta.

Huom, tämä artikkeli ei ole mikään virallinen raportti tapahtumasta, vaan ainoastaan itseäni varten koottu muistijälki päivästä. Jos tästä on iloa jollekin, niin olkaatte hyvät.

Metsonkaan koulun yhdessä Microsoftin (Partners in Learning) kanssa järjestämä seminaari pidettiin Metsokankaan yhtenäisperuskoululla. Ohjelmassa oli kouluun tutustumista, koulun rehtorin tervetuliaissanat, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän esitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Uuden Oulun opetustoimessa. Opetustoimen tietostrategian johtoajatuksena on, että jokaisella opetustoimen oppilaalla ja opettajalla tulee olla tasa-arvoinen oikeus nykyaikaisiin työvälineisiin ja oppimisympäristöihin. Tavoitteen toteuttaminen vaatii myös rahallisia resursseja, minkä vuoksi asioissa joudutaan etenemään pykälä kerrallaan.

Osanottajia oli 120 henkeä, eli mukava määrä ottaen huomioon ajankohdan. Paikalla oli rehtoreita, opettajia ja muita opetusalan ihmisiä jopa ihan ulkomailtakin saakka.

Merja Narvo-Akkola puhui koulujen johtamisen kehittämisestä.

Juho Matti Norrena Jyväskylän yliopistosta ei päässytkään puhumaan aiheesta Innovatiivinen opetus ja oppiminen -tutkimusta, vaan sen sijaan kuulimme Espoon opetustoimen Merja Narvo-Akkolan esityksen aiheesta Koulujen johtamisen kehittäminen, josta hän on tehnyt myös väitöskirjan. Merja puhui mm. siitä, miksi suomalaista koulujärjestelmää pitäisi kehittää, vaikka Pisa-testeissä menestytään ja muut maat ihmettelevät, miksi me edelleen kehitämme koulua niin vahvasti, vaikka se on jo nyt niin menestyvä. Koulun johtamisen ja toimintakulttuurin kehittäminen tulee olemaan OPH:n yksi keskeinen painopiste. Kehittämistarpeet johtuvat mm. seuraavista:

  • OPS-uudistus
  • työhyvinvointi
  • resurssien käyttö
  • tasa-arvoisuus ja -laatuisuus
  • uudet tiedot johtamisesta, opetuksesta ja oppimisesta
  • moniarvoisuuden lisääntyminen ja oppimistulosten lasku Suomessa

Opetushallituksen ankkuritutkimusten perusteella oppilaiden osaaminen tuntuu olevan heikkenemässä. Nyt halutaan selvittää mistä se johtuu, jotta asiaa voitaisiin korjata. Tärkeää:

  1. työntekijöiden hyvinvointi
  2. asiakastyytyväisyys/oppimistulokset
  3. turvallisuus ja luottamus
  4. jaetut arvot ja visio
  5. jaettubjohtajuus
  6. osallistava päätöksentekojärjestelmä
  7. luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutus (sosiaalinen pääoma)
  8. innovatiivisyys ja kehittäminen

ITL-tutkimus (www.itlresearch.com) Tulevaisuuden taidot:

  • tiedon rakentaminen ja tuottaminen
  • ongelman ratkaisu ja luovuus
  • yhteisöllisyys ja yhteistyötaidot
  • itsesäätely ja -arviointi
  • vuorovaikutustaidot
  • globaali tietoisuus
  • tieto- ja viestintätekniikan taidot

Meillä Suomessa on keskusjohtoinen opetussuunnitelma, mutta opettajilla on suuri valta sen toteuttamiseen. Tämä perustuu opettajien hyvään koulutukseen ja Suomen koululaitoksen pedagogiseen käsitykseen opettamisesta ja oppimisesta. Nyt, kun koulua halutaan edelleen kehittää, joudumme miettimään paljon asioita uusiksi. Monia juttuja voisi kääntää päälaelleen: esim. meillä on käytetty luokasta poistamista rangaistuksena. Sen voisi kääntää niin päin, että ne, jotka osaa, voisivat poistua luokasta jatkamaan opiskelua itseohjautuvasti vaikkapa kirjastoon tai johonkin koulun oppimispisteeseen tietokoneen, oman mobiililaitteen, vihkon, kirjan tai kaverin kanssa.

Healthy Child – Ritaharjun yhtenäisperuskoulu

Opettajat Rea Tiilikainen ja Piia Vänskä

Ritaharjun liikunnanopettajien tempaus oppilaan elämänhallintataitojen kehittämiseen hyvinvointipäiväkirjan avulla. Siinä oppilas täyttää päiväkirjaa syömisistään ja liikkumisistaan. Lisäksi käytettiin myös Excell-pohjaa, jota oppilaat itse täyttivät koulussa tehtävien kuntotestien perusteella heti välittömästi testin jälkeen (oppilailla omat läppärit mukana liikuntatunnilla). Yksi hyvinvointipäiväkirjan osio oli myös sellainen, että oppilaat videoivat omia/toistensa liikuntasuorituksia ja vertasivat niitä mallisuorituksiin, jolloin itse pääsi kiinnittämään huomiota onnistumisiin ja kehittämiskohteisiin. Lisäksi kokonaisuuteen kuului myös musiikkiliikuntaosio. Projektista on koostettu myös hieno video, joka löytyy osoitteesta http://www.ratedesi.com/video/v/KUHz-Q1GEHY/Healthy-child.

Osaamisen johtaminen

Rehtori Vesa Äyräs Espoon Koulumestarin koulusta.

Yhteisöllisyys ei aina ole välttämättä ammatillista yhteisöllisyyttä, vaikka sitä sen juuri pitäisi olla. Meidän ei tarvi olla kavereita ja samaa mieltä kaikesta, vaan meidän tulee olla ammattilaisia ja yhteisöllisyydenkin pitää olla ammatillista. Kouumestarin koulu haluaa profiloitua innovatiivisena kouluna. Tämä toimii neljällä tasolla: lasten innovaatiot, opettajan innovaatiot, koulun innovaatiot ja kunta/opetustoimen innovaatiot. Yksi oppilaista/huoltajista lähtenyt innovaatio on oppilaiden itse vetämät kerhot, joita koululla on nyt 28 kpl. Tämä on rauhoittanut paljon monia oppilaita, jotka muuten ”touhuavat” paljon silloin, kun se ei olisi toivottavaa. Koulussa lähdettiin opettajuuden kehittämisestä. Alettiin tekemään enemmän yhteistyötä. Heillä aloitettiin ensin yhteistoiminta ilman tietokoneiden ja -verkkojen apua, eli lähdettiin liikkeelle yhteis- ja tiimiopettajuudesta. Se on selvästi parantanut henkilökunnan jaksamista. Tässä metodissa myöskin huoltajat kohdataan yhdessä, mikä näyttää uskottavana myös huoltajien silmissä. Huonosti käyttäytyvää oppilasta ei rangaista laittamalla oppilas käytävään tai reksin puheille, vaan sen sijaan päästetäänkin luokan ulkopuolelle ne hyvin toimivat oppilaat. Muut jäävät opettajan kanssa luokkaan. Oppilaat rakentavat oman lukujärjestyksen sen mukaiseksi, miten haluavat suorittaa annetut oppisisällöt. Jotkut saavat urakkansa valmiiksi jo keskiviikkona, jolloin he voivat käyttää loppuajan muuhun oppimiseen. Opettajien YT-aikaa on 60 min viikossa niin, että saman luokka-asteen opettajat suunnittelevat yhdessä tunnit. Työmäärä vähenee, kun tuntien suunnittelutyö jaetaan ja samalla tuntien laatukin paranee. Lisäksi on muut tiimit, joilla toimii ”vuorovaikutuksen” säännöt. Tarkoittaa sitä, että tiimien tekemiä päätöksiä ei ammuta alas eikä muuteta käytäväparlamenteissa. Kaiken toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että koulun kehittäminen ei saa tulla ylhäältä rehtorista käsin, vaan opettajat sunnittelevat koulun kehittymisen yhdessä.

Osaamiskarttatyökalu

Rehtori Kalle Komulainen, Metsokankaan koulu, Oulu

Rehtori Kalle Komulainen, Metsokankaan koulu, Oulu.

Metsokankaan rehtori Kalle Komulainen esitteli eri yhteistyötahojen kanssa kehitetyn Excell-pohjaisen työkalun, jota voi hyödyntää opettajien osaamistason kartoittamiseen. Lisäksi Kalle esitteli Microsoft Partners in Learning School Research -tutkimuksen taustoja ja antia. Esimerkiksi oppimisen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle hätkähdytti: sitä ei näyttänyt olevan omalla koululla juuri ollenkaan! Seurasi hyvä esimerkki ja yhteenveto siitä, mitä asialle voisi tehdä.

Kallen jälkeen Arto Willman (Oulun opetustoimi) puhui opettajuuden muuttumisesta viime vuosikymmenistä nykypäivään ja aina vuoteen 2030 saakka. Esityksen sisältö liikkui samoissa asioissa kuin edellistenkin ja toimi ikäänkuin selkiyttävänä yhteenvetona niistä. Arto puhui oppilashuoltotyöstä, mutta myös rajojen ylittämisen rohkeudesta sekä yhteisen suunnitelman merkityksestä. Lopuksi kuultiin vielä Otto Leskisen (Metsokankaan koulu, luokaopettaja) esitys uuden Hiekkavaaran koulun pedagogisen suunnittelun taustoista ja lähtökohdista.

Virallisen osuuden jälkeen Marianna Nieminen Microsoftilta esitteli X-Boxin uutta Kinect-peliä, jossa peliohjaimena toimii ihmisen oma keho. Pelaaminen alkaa sillä, että pelaaja astuu X-Boxin kameran eteen, joka skannaa pelaajan kehon. Itse pelaamiseen ei siis käytetä erillistä peliohjainta, vaan ohjaimena toimii koko keho. Peliä on viety myös kouutukseen ja siitä on saatu hyviä kokemuksia mm. autististen lasten kanssa.

Pähkinänkuoressa

Tärkein päivän viesti oli se, että opettajan arkityö tulee jatkossa perustumaan yhteisopettajuuteen kahden, kolmen tai useamman opettajan toimesta niin, että esim. rinnakkaisluokat yhdistetään yhdeksi suureksi luokaksi. Lisäksi koko koulun kaikkien opettajien yhteistoiminnallisuuden merkitys kasvaa yhä enemmän.

Linkkejä

Muita aiheeseen liittyviä videoita