ITK 2017

Mainokset

Bett, Lontoo 2017

img_9756The Bett Show on ollut vuodesta 1985 jokavuotinen opetusteknologian suuri messutapahtuma Lontoossa. Itselläni on nyt menossa viides kerta, ja aina on tarjonnassa ollut muutosta havaittavissa niin, että jokin teknologia, esim. älytaulut ja 3D-tulostus, on noussut esiin.

Tänä vuonna huomio kiinnittyi virtuaalilaseihin, jotka selvästikin alkavat tehdä yhä vahvemmin tuloaan myös opetukseen. Hyvän tilannekuvan VR-laseista antaa tämä Bett 2017 -aikaan kirjoitettu Kaj Laaksosen artikkeli Mikrobitissä:
http://www.mikrobitti.fi/2017/01/kylmaa-kyytia-keinotodellisuudessa/

Toinen huomiota kiinnittänyt asia oli robotiikan laaja esiinmarssi. Tämä liittyy myös ohjelmointiin sikäli, että robotteja halutaan nimenomaan ohjelma tekemään tiettyjä asioita. Robotit voivat olla rakennettavia (esim. lego) tai valmiita ja määrätyn tyyppisiä tehtäviä varten suunniteltuja.

img_9761

img_9742

Näyttelyn suurin robotti oli tässä – ehkäpä kuitenkin vain visuaalisena ilmestyksenä. Koulukäyttöön suunnattua robotiikkaa oli kuitenkin silmiinpistävän paljon, joten aiheen suosio näyttäisi olevan kasvamassa muuallakin, kuin meillä Suomessa.

Showbie ja iPad-luokka
https://www.showbie.com

img_9735Virtuaalinen iPad-luokka Showbie on saanut uusia ominaisuuksia ja vaikutti kieltämättä selkeältä ja mielenkiintoiselta. Opettaja luo luokan, jolla on käytössään keskustelualue, portfolio ja ryhmät. Ryhmiä voi luoda opettajan, oppilaan tai huoltajan roolissa. Showbie tuntuisi toimivan parhaiten silloin, kun jokaisella oppilaalla olisi jatkuvasti käytettävissään oma iPad. Työstettävät ja jaettavat tiedostot voivat luonnollisesti olla eri appeilla tehtyjä. Esittelijän esimerkki oli tehty BookCreatorilla.

24.1.2017 Kouluvierailu

Bett 2017

Kuva: Jukka Kurttila

Shireland Collegiate Academy
Waterloo Rd, Smethwick B66 4ND, UK

Tälle vierailulle en sitten itse päässytkään, joten kuvat ovat Jukka Kurttila kamerasta. Mielenkiintoista oli ollut. Koulu on ns. ”Microsoft Showcase” -koulu, jossa käytetään runsaasti pitkälle vietyä teknologiaa oppimisessa.

Bett 2017

Koulussa on esimerkiksi luokka, jonka katosta kahdeksan videotykkiä projisoi kuvaa kulloinkin halutulla tavalla kolmelle valkoiselle seinälle. Tässä näkymässä esim. historiallinen aikajana, joka toimii sarjana hyperlinkkejä, joista pystyy sitten avaamaan lisätietoa kyseisiltä ajoilta. Niin, ja mukana myös haju!

25.1.2017 Microsoft Tech Showcase
Bett, Exel, Lontoo

Kuultiin tietoa Office-paketin uusista ominaisuuksista, kuten Researcher (Toimittaja) ja spellcheckerin ja grammarin uusi versio. Näiden mainostettiin jo olevan uudessa työpöytäversiossa, mutta ainakaan omassa suomenkielisessä versiossani ei vielä Toimittajaa ole, vaan kuuluu vielä beta-testaajien versioon. Luvattiin olevan tulossa myöhemmin myös Wordin OnLine-versioon.

Lopuksi osallistujien kesken arvottiin huippuluokan Microsoft Surface -tietokone. En voittanut, taaskaan.

img_9770

Microsoft panostaa voimakkaasti opetusteknologian kehittämiseen.

26.1.2017 Microsoft Tech Showcase
Bett, Exel, Lontoo

Torstain päivä alkoi Microsoftin Tech Showcasen aamupäivän osiolla. Se liittyi Office 365:n ylläpitoon, joten siitä ei sen enempää tässä.

Matleena Laakso on koonnut Bett 2017 -matkaraportteja osoitteeseen http://bit.ly/finnbett2017

 

 


ITK 2016 – oppia yksin ja yhdessä

”Makasiinin luona junaa odotan”… No, minä odotan Oulun rautatieasemalla. Tästä lähtee tämän kevään ITK aiheella ”oppia yksin ja yhdessä”. ITK:n teemojen nimet ovat aina olleet hauskoja, ajatuksia herättäviä ja suomen kielen moninaisuutta hyödyntäviä.

Matkaan lähdettiin taas kerran tiistaina, koska heti keskiviikkoaamuna on erittäin mielenkiintoinen workshop: ”Office 365-ympäristö opetuksen ja opiskelun tukena ammatillisilla aloilla”. Sisältö näyttää varsin mielenkiintoiselta ja toisaalta kiinnostavaa on myös tavata kouluttajakollegoita niin eri puolilta Suomea.

Loistavan materiaalin jakamiseenkin saatiin lupa, joten tässäpä asiasta kiinnostuneille OneNote-tiedosto jakoon (edit: tiedosto onkin näköjään valitettavasti poistettu).

IMG_7996

Keskiviikko vietettiin työpajassa perehtymässä Microsoft Office 365 -ympäristön käyttöön opettamisen ja opiskelun apuna ammatillisessa koulutuksessa. Vetäjinä toimivat Hanna Frilander (Jyväskylän ammattiopisto), Maria Lanteri (Sastamalan koulutuskuntayhtymä), Mikko Pöllönen (Saimaan ammattiopisto Sampo) ja Pekka Ouli (Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus). Kuvassa lauteilla Mikko Pöllönen.

Olen parhaillaan mukana myös Adoben järjestämällä kansainvälisellä kurssilla Digital Storytelling with Adobe Mobile & Web Apps, joka on suunnattu nimenomaan opettajille. Illalla oli vielä tuon kurssin etäsessio klo 21 alkaen. Niin uusista työkaluista on kyse, että kuulin nyt sellaisenkin tiedon, että nimi ”Slate” tullaan ehkä muuttamaan nimeksi ”Page”. Saapa nähdä muuttuuko. Kurssi vedetään kolmeen kertaan kolmelle eri aikavyöhykkeelle: USA, Eurooppa ja Itä-Aasia, Australia ja Uusi Seelanti. Laajaa hommaa!

2016-04-13_2200

Ruutukaappaus Adoben ”Digital Storytelling with Adobe Mobile & Web Apps” -kurssilta.

Konferenssi alkaa

IMG_8025

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen piti avauspuheenvuoron.

Opetusministeri puhui hallituksen toimista ja suunnitelmista. Ja tietenkin rahasta. Hienoa, että ministerikin pääsee kiireiltään avaamaan tällaista tilaisuutta!

IMG_8029

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg toisessa avauspuheenvuorossa avasi puolustusvoimien näkymiä digitaalisuuden suhteen. Tässä kohdassa käsittelyssä on lentosimulaattorit. Mielenkiintoista.

Opetusteknologia ja kyber

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg avasi osuutensa naurattamalla yleisöä: ”Meillä on näköjään jotain oppimista tällaisten tilaisuuksien järjestämisessä. Aloituksenhan voi tosiaan tehdä päästämällä tuollainen rento housebandi lavalle, eikä huutamalla huomio!”

Puolustusvoimilla on ollut aika vauhdikasta digiaikaa. Uudet nettisivut valmistuivat juuri, someagenttitoiminta on käynnissä, kuten myös Somerinki. Inttiin-sovellus löytyy sovelluskaupoista, Twitter-tili pyörii komentajalla henkilökohtaisena ja virallisena… Niin, komentajan sanoin ”puolustusvoimilla on ollut hyvä digitaalikevät!”

Erinomainen esitys ja loistavat diat!

Luova johtaja Saku Tuominen (Scool)

IMG_8030Jenkkitutkimus: seuraavan 15 vuoden aikana puolet ammateista tulee poistumaan. Ammatteihin on siis vaikea valmistautua ennakkoon. Nuo poistuvat ammatit ovat sellaisia, joissa luova ajattelutaito on keskinkertaista tai yksinkertaista. Siis jotka robotitkin osaavat hoitaa.

Miten koulun muutos tapahtuu? Esim. sovellus, jossa Ylen uutisista lähtisi kolme keskeistä uutista opettajan kännykkään, mukana ideoita niiden käyttämisestä kouluissa. Mielenkiintoisia ajatuksia.

Pennsylvanian opettajilta oli pyydetty kommenttia oman työnsä haasteista. Vastaus oli ollut ”täydellinen vapauden puute”. Tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen nelosluokka opiskelee torstaina klo 10 täsmälleen samaa asiaa, täsmälleen samallla tavalla, täsmälleen samaan tahtiin. Kuulostaa suomalaisen opettajan korviin kammottavalta ja mahdottomalta.

Siinä mielessä meillä Suomessa on asiat hyvin, eikä Saku kyllä säästellyt sanoja kehuessaan suomalaista tapaa antaa opettajalle täysin vapaat kädet. Itsekin olen sitä mieltä, että juuri opettajalle annettu täydellinen pedagoginen vapaus tekee suomalaisesta koulusta niin hyvän, kuin se on.

Oivalluksia eskarista! – digiajan monimuotoisen pedagogiikan lähteillä.

IMG_8031

Heli Hemilä, Jerkka Laakkonen, Johanna Sommers-Piiroinen, Jarno Tossavainen, Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto

Hanke, jossa punaisena lankana mediakulttuuriin kasvattaminen digiajassa. Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiops ja Vasu uudistuvat ajan mukaisesti ja niitä pitäisi sitten kentällä toteuttaa.

Kehittämistä viety eskareihin koulutuksilla ja ohjauskäynneillä. 1) Tvt:n nivominen kulloiseenkin teemaan käytössä olevilla välineillä. 2) Laitteiden käyttöä harjoiteltu. 3) toiminnan näkyväksi tekeminen kuvilla ja videoinneilla. 4) Toiminnan näkyväksi tekeminen.

Haasteita tuntuu olevan ajan ja välineistön puute.

Hankkeen yksi keskeinen ajatus on toiminnan näkyväksi tekeminen vanhemmille ja muille sidosryhmille. Nettisivuilla on osio, jossa jaetaan eri eskareiden tekemisiä, ja tuota on tarkoitus jatkossa kasvattaa. Esimerkiksi Katajanokan eskareiden kaupunki-projekti, jossa lapset rakensivat oman pienoiskaupunkinsa. Opittiin myös medialukutaitoja: mikä on totta ja mikä ei yms. Katso oivalluksia eskarist -hankkeen sivusto.

Iso ongelma on tiedostojen tallentaminen. Nimittäin, jos kuvassa näkyy lapsi, kuvaa ei saa lähettää sähköpostilla eikä tallentaa pilveen, koska kyseessä on henkilötieto. Asiaa on selvitetty juurtajaksain lakimiehen kanssa.

Pedagogisia ja viestinnällisiä näkökulmia opetusvideon tekemiseen

Aihe kiinnosti, koska itsellänikin on tullut tehtyä 125 ohjevideota youtubeen. Mielenkiintoinenä esitys, jossa esiteltiin kaksi kuukautta kestänyt koulutuspaketti opetusvideoiden tekemisestä.

Kyseessä oli erilainen lähestymistapa kuin itselläni. Tässä kiinnitettiin eniten huomiota ihmisten asetteluun ja siihen liittyviin yksityiskohtiin. Kyse lienee paljon siitä, minkälaiseen tarkoitukseen videoita tehdään. Itse teen videoita pääosin tietokoneen käyttämisen opettamiseen, ja siinä olen huomannut, että oleellisinta on riisua kaikki turha pois. Jokainen turha sana on todellakin turha. Tässä esityksessä esimerkiksi introa pidettiin tärkeänä, mutta itse olen huomannut sen täysin turhaksi. Asiaan pitää mennä suoraan ja kiemurtelematta, ja käyttää mahdollisimman vähän sanoja.

Yhteenvetoa

Hieno konferenssi taas kerran. Taas kerran opittiin jotain uutta. Esimerkiksi puolustusvoimien tapa toteuttaa digitaalistuminen, Turun Oamk:n tapa lähestyä tvt:tä Microsoftin ja Googlen työkalujen näkökulmasta, ja digitaalisuuden näkyminen esikoulussa ihan valtakunnallisella tasolla.

Tämä taisi olla omalla kohdallani 19. kerta, ja taas tuli tarpeeseen. Kiitos ITK2016!

 


ITK 2015 – TAO-tulevaisuus

ITK (Interaktiivinen Teknologia Koulutuksessa) viettää tänä keväänä 25-vuotisen taipaleensa juhlakonferenssia teemalla ”TAO tulevaisuus” (TAO = TietokoneAvusteinen Opetus). Osallistujia tulee taas yli 1500. ”Opettajat ovat tässäkin yhtälössä avainasemassa ja heidän muuttuvan roolinsa kehittäminen, tutkiminen ja ymmärtäminen ovat ITK:n suuria kysymyksiä”, sanoo konferenssin johtaja Jarmo Viteli, ja kertoo: ”Vietin viime lukuvuoden Piilaaksossa vierailevana tutkijana perehtymällä erityisesti opetusteknologian jalkauttamiseen arkeen eri oppilaitoksissa, K-12 kouluista yliopistoihin. Onnistuneiden esimerkkien taustalla oli aina innostuneet opettajat ja toimintaa tukeva johto sekä kannustavat vanhemmat ja muu lähiyhteisö.”

Opettajat todella ovat yhteiskuntamme keskiössä, kaikkien arvosteltavana työssä, josta jokaisella meistä on vuosien pettämätön omakohtainen kokemus. Moni ei kuitenkaan tiedä, kuinka rajussa muutoksessa opettajan rooli koko ajan on. Tämä konferenssi on siitä yksi hyvä osoitus. Itse osallistuin ensimmäisen kerran vuonna 1998, kun olin töissä Oulun yliopiston Koulutusteknologian tutkimusyksikössä (nykyisin Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö). Tänä vuonna tuon yksikön johtaja, professori Sanna Järvelä, oli yksi avajaisten puheenvuoron pitäjistä. Muita avajaisten puhujia olivat FT Lauri Järvilehto (Filosofian Akatemia), kaupunginjohtaja Timo Kenakkala (Hämeenlinnan kaupunki) ja tietysti konferenssin johtaja Jarmo Viteli (TAY).

Microsoft Office 365 -workshopin vetovastuussa Marjanna Halonen ja Timo Hänninen.

Microsoft Office 365 -workshopin vetovastuussa Marjanna Halonen ja Timo Hänninen.

Varsinainen konferenssi alkaa torstaina, mutta jo keskiviikkona pidetään perinteiset workshopit ja tutkijatapaamiset. Tänä vuonna ilmoittauduimme kollegani Jukka Kurttilan kanssa Microsoftin Office 365 -työpajaan, koska se liittyy niin oleellisesti oman arkityömme kuvaan. Worksopissa käytiin Timo Hännisen johdolla ensin läpi O365:n uusia ominaisuuksia. Yammer on jo ollutkin pitkään käytettävissä O365:ssa, mutta mielenkiintoista oli se, että se kiinnittyy järjestelmän kylkeen niin sujuvasti, että sitä voidaan käyttää myöskin dokumenttien kommentointiin ja ”tykkäämisiin”. Muita uutuuksia on Videopalvelu, jonka avulla voi jakaa videoita Office 365:ssa. Videopalvelussa voidaan hyödyntää kanavia, joille voi määritellä käyttöoikeuksia ja sillä tavalla mahdollistaa videoiden näkymisen vain halutuille henkilöille.

Lyncin vaihtuminen Skype for business -ohjelmaksi onkin ollut jo tiedossa, ja nyt päivitykset ovat käynnistyneet ja tulevat meillekin näkyviin näinä päivinä. Mielenkiintoinen oli myöskin Innofactorin Skill-sovellus, joka helpottaa sivustojen käyttöä koulutyössä. Ohjelma on maksullinen, ja se tulee näkyviin Sivustojen ohjelmavalikoimaan, kun se on hankittu ja asennettu käytettäväksi. Marianna Halonen esitteli OneNotea ja Luokkien OneNote -sovellusta, mutta se meille olikin melko tuttu sovellus jo entuudestaan. Hyvä sovellussivusto esiteltiin myös: http://sovellus.info tarjoaa hyviä mobiilisovelluksia Office 365:n käytön näkökulmasta.

 Avajaiset

Tein rajun ratkaisun, enkä kuudentoista vuoden kokemuksen perusteella yrittänytkään pääsaliin. Sen sijaan istuin ja kuuntelin koko avajaissession kaikki puheenvuorot hyvin ilmastoidussa ja harvaan miehitetyssä salissa nro 35. Oli ilo seurata oman yliopistoni ja entisen työskentely-yksikköni nykyisen johtajan, professori Sanna Järvelän, kommentteja siitä, mikä oppimisen tutkijoita tällä hetkellä kiinnostaa eniten. Olen aina ihaillut Sannan kykyä asettua arjen keskelle ja puhua asioista selkeästi, eikä tarvinnut pettyä nytkään. Keskeisistä käsitteistä puhuttaessa hän totesi, että voihan näille asioille antaa mitä nimiä haluaa, mutta hän puhuu oppimisen itsesäätelyn tärkeydestä. Taitava oppija toimii tietoisesti, tarkkailee omia toimintojaan ja pohtii asioita eteenpäinvieviä vaihtoehtoja. Me kaikki tiedämme, että tuollainen on aika vaikeaa eikä tapahdu itsestään. Niinpä niin. Eikö sitä sitten pitäisi harjoitella koulussa?

Avajaiset salin 35 näkökulmasta. Toimi hienosti muuten, mutta äänentoisto olisi saanut olla kovemmalla.

Seuraavan puheenvuoron piti filosofian tohtori Lauri Järvilehto raflaavalla otsikolla ”Hauskan oppimisen vallankumous”, joka on myös hänen kirjansa nimi (http://www.adlibris.com/fi/kirja/hauskan-oppimisen-vallankumous-9789524516198). Järvilehto mainitsi (turhaan) nukkuneensa edellisyönä kaksi tuntia ja halusi kai siten pahoitella mahdollisia ajatuskatkoja. Voin sanoa, että niitä ajatuskatkoja tuli, mutta ei ne mitään haitanneet, kun mies puhui täyttä asiaa. Hienoa, että joku riittävän arvovaltainen asiantuntija uskaltaa sanoa tällaisen konferenssin avajaispuheenvuorossa asioita, jotka jokainen luokanopettaja tietää. Ja tämä ei ollut piruilua. Hauskojen ankkojen tuominen matematiikkaohjelmiin ei edistä oppimista yhtään mitenkään. Sitä edistää aito kiinnostus matematiikkaan, ja sieltä pitää löytyä myös se motivaatio. Tai äidinkieleen, maantietoon, historiaan, uskontoon, kuvataiteisiin, musiikkiin… Jos sitä kiinnostusta ei ole, niin sitten pitää vain yleissivistyksen vuoksi opetella tietyt asiat. Siihen ei tarvita ankkoja, vaan asennetta. Tai kuten Sanna Järvelä sanoi: tarvitaan tahtoa, sinnikkyyttä ja oppimisen itsesäätelyä. Noita kaikkia voi oppia, ja niiden opettaminen on tämän ajan koulun tärkein tehtävä. Järvilehto esitteli merkittävän ja itselleni uuden käsitteen ”episteeminen nöyryys”: me emme kertakaikkiaan tiedetä, millaista tulevaisuuden oppiminen on.

Kymmenen tikkua tabletilla

Maria Hukkanen ja Nina Orpana Helsingin Siltamäen ala-asteelta pitivät todella koskettavan ja esimerkillisen esityksen suomalaisen koulun arkityöstä tämän päivän Euroopassa. Suomessa tällainen onnistuukin kun asenne on kohdillaan, mutta tehkääpä perässä siellä muualla Euroopassa!

Todella hieno esimerkki nykyaikaisesta käytännön koulutyöstä oli helsinkiläisen Siltamäen ala-asteen opettajien (Maria Hukkanen ja Nina Orpana) esitys ”Kymmenen tikkua tabletilla”. Jokainen nyt varmaan ajattelee, että pitikö tuokin hieno leikki viedä sähköiseksi. No, tässä projektissa oppilaat menivät vanhainkotiin kyselemään, että millaisia leikkejä ja pelejä te aikanaan leikitte. Vanhukset kertoivat ja oppilaat kuuntelivat, erittäin mielissään molemmat. Sen jälkeen vanhukset pyydettiin koululle kylään, ja oppilaat esittelivät heille iPadin toimintaa. Leikkejä ja pelejä vertailtiin, ja jos lähdetään siitä, että leikki opettaa lasta tulevaan, niin tässä juuri toteutui hienosti noiden aloituspuheenvuorojen pitäjien ajatukset: oppimaan oppimista voi opetella koulussa esimerkiksi näin. Mikä olisi parempi tapa havainnollistaa nuorelle sitä, että omaa oppimista voi tarkkailla ja kehittää, ja että siihen voi itse vaikuttaa?

Mielestäni edellä esiintuomani henkinen asenne liittyi kaikkeen näkemääni. Oli esimerkiksi ilo seurata entisten yliopiston työkavereiden PechaKucha-esitystä otsikolla ”Do It Yourself In Education” (tee se itse opiskelussa). Tai kuten Erno Paasilinna aikanaan sanoi: ainoat oppineet ovat itseoppineita, muut ovat opetettuja.

Summa summarum: tämän vuoden ITK:n keskeisin teema näyttää olleen oppimisen itsesäätelevyys ja sen opettaminen koulussa. Aika komea punainen lanka neljännesvuosisadan juhlaa viettävälle konferenssille!


Bett 2015

IMG_5089

20-24.1.2015
Viime vuoden Bett-tapahtuma jäi väliin, joten nyt olikin mielenkiintoista lähteä katsomaan mitä uutta maailma tätä nykyä tarjoaa koulutusteknologian puolella oman työkenttäni näkökulmasta. Ennakkoajatuksena kiinnostuksen kohteina oli tietysti Microsoftin esitykset/demot, Applen osastot, ja laitepuolelta ainakin edulliset koulukäyttöön soveltuvat tablet-laitteet, Misacast-teknologia ja 3D-printterit.

Pilvipalvelut on in

Microsoftin kaveri (opettaja itsekin) esittelee OneNote class notebooks -toimintaa luokan kanssa. Tämän työkalun voi ottaa käyttöön Office 365:n Sivustoilla.

Microsoftin kaveri (opettaja itsekin) esittelee OneNote class notebooks -toimintaa luokan kanssa. Tämän työkalun voi ottaa käyttöön Office 365:n Sivustoilla.

Internetin kehittymisen myötä tiedostojen tallentaminen elää nyt murroksessa, joka näkyi hyvin myös Bettissä. Pilvipalvelut tarkoittaa käytännössä valtavaa määrää eri puolille maailmaa sijoitettuja internetiin liitettyjä palvelintietokoneita, joiden kapasiteetti on periaatteessa kenen tahansa käytettävissä. Näkyvimpiä pilviresurssien tarjoajia ovat Microsoft, Apple, Google, Yahoo… eli isot tunnetut nimet. Käytännön etuja ovat mm. tallennuskapasiteetin joustavuus: kaikilla on käytettävissä niin paljon tilaa kuin tarvii (laajennukset toki yleensä pientä lisämaksua vastaan), ja lisätilan saaminen käy helposti ja hetkessä tarvitsematta ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan sopimuksen laajentamista varten. Microsoftin kohdalla kyseessä on käytännössä Office 365 -palvelu, joka löytyy sekä kuluttajapuolelta että organisaatioille suunnattuna palveluna.

Kuluttajapuolella toimii ensinnäkin ilmainen Microsoft-tili, joka jatkaa perinteistä Hotmail-palvelua. Se sisältää osan Office 365:ssa olevista keskeisimmästä ominaisuuksista (esim. Outlook-sähköposti, OneDrive-tiedostopalvelut, kalenteri, Office-ohjelmien selainkäyttöiset OnLine-sovellukset tyyliin Word OnLine). Käyttäjä voi laajentaa ominaisuuksia hankkimalla maksullisen Office 365 -palvelun, jolla saa mm. asennusoikeuden täysimittaiseen Office 2013 -ohjelmistopakettiin, 1 teratavun tallennustilaan pilvestä yms.

Yrityksille ja organisaatioille suunnattu Office 365 sisältää edellisten lisäksi paljon muitakin työkaluja. Se toimii organisaation sisäisenä työkaluna sisältäen mm. oman ylläpitäjän hallitsemat käyttäjätunnukset. Siellä voi myös luoda työryhmäsivustoja, jolloin esimerkiksi jokaiselle kaupungin koululle voisi luoda omat sivustonsa, jotka puolesta voivat sisältää alisivustoja, kuten vaikkapa luokat. Sivustoille voidaan upottaa valtavasti toimintoja, kuten tiedostojen tallentaminen, resurssikalentereja vaikkapa luokkatilojen ja laitteiden varaamiseen, keskustelualueita, OneNote class notebookseja, muistioita, linkkilistoja yms. Monet suomalaiset kaupungit ovat jo lähteneet Office 365 -käyttäjiksi, niin myös Oulu. Mahdollisuudet näyttävät erinomaisilta mahdollistaen tvt:n käytön helpolla tavalla kaikille opettajille, niillekin, jotka eivät suoranaisesti koe ”sisäistä paloa” asiaa kohtaan.


OneNote class notebooks -työskentelyn esittelyä rapakon takana (video by Microsoft)

Älytykit ja -taulut on out, älynäytöt ja langaton siirto tulee

Älytaulut ja älytykit loistivat poissaolollaan. Niiden tilalla oli isot kosketusälynäytöt.

Älytaulut ja -tykit loistivat poissaolollaan. Niiden tilalla oli isot kosketusnäytöt.

Kun vielä takavuosina (Bett 2012) esillä oli valtava määrä älytauluja ja älytykkejä, niin nyt ne loistivat poissaolollaan. Niiden tilalle ovat tulleet kosketusnäytöt. ISOT kosketusnäytöt. Esimerkiksi Aronetin (SmartBoard) osastolla ei näkynyt ainuttakaan tykki/älytaulu-yhdistelmää.  Oli vain isoja kosketusnäyttöjä ja niiden kanssa toimivia ohjelmistoja. Käytännössä ne siis olivat kyllä ”älytauluja”, mutta ilman tykkiä. Myöskin ”älynäyttö”-käsitettä näkee käytettävän. Nämä isot kosketusnäytöt vaikuttivat itse asiassa niin mielenkiintoisilta, että voisi jopa harkita sellaisen hankkimista omaan olohuoneeseen television tilalle!

Älynäytön kuva voidaan tuoda langattomasti näkyviin periaatteessa miltä tahansa luokassa olevalta tietokoneelta/tabletilta/puhelimelta, kunhan laitteessa vain on tarvittava ominaisuus. Tällaisessa tiedonsiirrossa ei ole oikein yhtä ja ainoaa standardia, vaan eri valmistajilla on omansa. Microsoftin Windows 8.1 (ja uudemmat) tukevat Miracastia, samoin Android 4.2 (ja uudemmat), kun taas Applen vastaava teknologia on Airplay ja Googlella vielä oma ChromeCast. Asiaa ei helpota sekään, että monet muut valmistajat käyttävät Miracastista sitten ihan omia nimityksiään.

Älynäyttöä hankittaessa kannattaakin siis selvittää myös se, millaisia langattoman tiedonsiirron tekniikoita se tukee, jotta laitteesta saataisiin luokassa kaikki hyöty irti. Tällä hetkellä koko paletti tuntuu olevan vielä hiukan ”vaiheessaan”, joten rauhallisuus on valttia. Jos taulu tukee Miracastia, niin sen pitäisi siis toimia Windows 8.1 ja Android 4.2 -laitteiden kanssa, mutta Applen laitteita varten pitäisi olla vielä AppleTV. Langallisina kaikki toki toimivat hyvin vaikkapa HDMI-liittimen kautta.

iPadien vahvan voittokulun vuoksi tällä hetkellä eniten käytetty teknologia kouluissa lienee videotykkiin kytketty AppleTV, jonka avulla oppilaat voivat esimerkiksi vuorotellen esitellä omia iPadillä tehtyjä tuotoksiaan koko luokalle. Lisätietoja langattomasta tiedonsiirrosta.

3D-printterit jatkavat tuloaan

3D-tulostimilla voi tulostaa monenlaisia esineitä, esimerkiksi talon pienoismalleja.

3D-tulostimilla voi tulostaa monenlaisia esineitä, esimerkiksi talon pienoismalleja.

Tämä tuoteryhmä on noussut laajaksi ja kiinnostavaksi tuoteryhmäksi, ja huomiota kiinnitti nimenomaan se, että niitä on yhä enemmän tarjolla kohtuulliseen hintaan. Toimintaperiaate on se, että tietokoneella tehdään kuva (esim. hammasratas, silmälasin sanka, nukke jne) ja printteri tulostaa sen, eli valmistaa halutun osan. 3D-tulostuksen mahdollisuudet ovat huimat – esimerkiksi hammaslääkäri voi asiakkaan odotellessa tulostaa poistetun hampaan tilalle uuden, ja toisaalta äskettäin kiinalaiset valmistivat maailman ensimmäisen tulostetun betonitalon (maailman ensimmäinen tulostettava talo). Siinä printterin tulostusmateriaalina on betoni.

 Halpoja tabletteja koulu- ja kotikäyttöön

Tällaisen 7-tuuman näytöllä varustetun Windows 8.1 -tabletin saa jo satasella. Hintaan sisältyy Office 365 -lisenssi, mikä tarkoittaa käytännössä kaikkien aitojen Office 2013 -ohjelmien läsnäoloa. Office 365 on arvoltaan reilut kuutisen kymppiä, joten yksityiskäyttäjä voi vuoden kuluttua voi miettiä  uusiiko lisenssin vai laitteen. Meillä Oulussa lisenssi sisältyy kaikille oppilaille ja opettajille koulun puolesta.

Edullinen Windows 8.1 -tablet.

Oman työn kannalta erityisen mielenkiintoisia olivat 7-tuumaiset Windows 8-tabletit. Niissä käyttöjärjestelmän ja ohjelmistot saa ilmaiseksi, joten maksamaan joutuu vain itse laitteesta. Esimerkiksi Linx-tabletin hinta oli 79 puntaa sisältäen Windows 8.1 -käyttöjärjestelmän ja keskeiset Microsoftin ohjelmat. Halvimmatkin uudet Windows-tabletit sisältävät myös Miracast-ominaisuuden, koska se on Windows 8.1 -järjestelmään siisäänrakennettuna.

Tuollaisen 7-tuuman näytöllä varustetun Windows 8.1 -tabletin saa jo satasella. Hintaan sisältyy Office 365 -lisenssi vuodeksi, mikä tarkoittaa käytännössä mm. kaikkien aitojen Office 2013 -ohjelmien läsnäoloa. Office 365 on arvoltaan reilut kuutisen kymppiä, joten yksityiskäyttäjä voi vuoden kuluttua voi miettiä uusiiko lisenssin vai laitteen. Meillä Oulussa lisenssi sisältyy kaikille oppilaille ja opettajille koulun puolesta.

Kuvan laite on ProCaster Yedi 7″ ja sitä myy mm. verkkokauppa.com:
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/49307/dxvtj/ProCaster-Yedi-7-Windows-8-1-tablet

Aiemmat Bett-blogini

Bett 2013: https://markusaalto.wordpress.com/2013/01/28/bett-2013/

Bett 2012: https://markusaalto.wordpress.com/2012/01/23/bett-2012/


EduCloud Alliance

educloud_alliance_logo2EdCloud Alliance laitettiin virallisesti alulle Tampereella 22.10.2014 pidetyssä tilaisuudessa. Linkki etälähetyksen videointiin tämän jutun lopussa.

Mikä ihmeen EduCloud?

EduCloudin (ent. Kansallinen Pilviväylä) ideana on koota yhteen koulussa tarvittavia digitaalisia materiaaleja ja resursseja. Sitä voisi verrata vaikkapa maailmanlaajuisesti hotellipalveluita yhteen kokoavaan nettisivustoon, jossa käyttäjä voi hakea ja vertailla eri hotelleja, ja josta löytyy esim. myöskin käyttäjien omakohtaisia arvioita kohteista. Kullakin materiaalin tai palvelun tarjoajalla voi siitä riippumatta samalla olla omiakin tarjontakanaviaan, EduCloud vain tarjoaa eri toimijoiden tuotteita samasta paikasta kootusti.

Vaikka EduCloud haluaakin painottaa toimintaansa avoimen lähdekoodin tuotteille, mukana voi olla myös maksullisia materiaaleja. Nyt pilotointivaiheessa kuitenkin kaikki tuotteet ovat ilmaiseksi käytettävissä.

EduCloudilla on myös yhteistyötä Viron kanssa.

Kertakirjautumisella sisään

EduCloudin käytön halutaan olevan joustavaa, joten tavoitteena on myös, että yksillä tunnuksilla pääsisi kaikkiin palveluihin ja materiaaleihin. Alkuun sosiaalisen median tunnuksista olisi käytettävissä Twitter, Linkedin ja Facebook, mutta oppilaita ohjataan käyttämään oman oppimisalustan tunnuksia sikäli, kun ne saadaan linkitettyä järjestelmään mukaan.

Ensimmäinen pilotti

Tällä hetkellä hankkeessa on mukana reilut 20 koulua ja 5 oppimisalustaa (Moodle, Fronter, Dream, It’s Learning ja Peda.net). Ensimmäisen vaiheen pilottiin ei oteta enää uusia kouluja, mutta kiinnostuneiden koulujen kannattaa ottaa yhteyttä kuullakseen miten mukaan pääsisi sitten jatkossa. Alussa materiaaleja on vielä melko vähän ja tässä haetaankin nyt asialle hyväksyntää kentältä, että onko suunta oikea. Tärkeää hankkeessa on konkreettisuus, eli pitää tapahtua konkreettisesti kouluja hyödyntäviä asioita. Muutenkin kokonaispalvelun rakentaminen on vasta alussa, ja se on jakautunut allianssin ja ministeriön kesken.

Ensimmäinen pilotti on kestoltaan vain 23.11. – 5.12.2014, jotta saataisiin pikaisesti tietoa ja tuntumaa asiaan. Tammikuussa asia jatkuu eteenpäin ensimmäisen pilotin kokemusten pohjalta.

Merkitys Suomelle

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru näkee EduCloudin parantavan mahdollisuuksia koulujen tasa-arvoistumiselle digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru näkee EduCloudin parantavan mahdollisuuksia koulujen tasa-arvoistumiselle digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru ilmaisi huolensa maan koulujen tasa-arvoisuudesta digitaalisuuden käytön suhteen. Parhaimmillaan koulut ovat asiassa erittäin aktiivisia, mutta toisaalta on kouluja, joilla nykyteknologian käyttö jää hyvinkin vähälle. Tähän haasteeseen hän toivoisi EduCloudin tuovan apua siinä mielessä, että kun palvelut ovat selkeästi tarjolla ja helposti saatavilla, se toisi digipalvelut lähemmäksi myös niitä, jotka eivät ole oikein päässeet vauhtiin niiden käytössä.

Ministeri korosti oppilaiden motivaation merkitystä opiskelussa. Huolestuttavaa on, että vaikka suomalaiset oppilaat edelleenkin menestyvät kohtuullisesti Pisa-tutkimuksissa, he ovat kouluviihtyvyydessä neljänneksi viimeisiä. Hänen mukaansa koulumotivaatiossa on nähtävissä suuria eroja ihan jo oppilaiden vanhempien koulutustaustojen pohjalta: korkeammin koulutettujen vanhempien lapset ovat motivoituneita opiskelemaan. Tuo motivaatio tulee vanhemmilta ”perintönä”, kuten tekee myös kielteinen asennoituminen. Tällainen jakautuminen pitäisi saada katkaistua. Opiskelumotivaatioon pitäisi nyt peruskoulussa kiinnittää erityisen painokkaasti huomiota, jotta nykypolven oppilaista tulisi aikanaan myöskin opiskeluun kannustavia vanhempia. Yhtenä merkittävänä motivointikeinona Kiuru näkee sen, että koulu eläisi toimintatapojensa osalta samassa ajassa, kuin muukin yhteiskunta.

Lisätietoja

Etälähetyksen videointi: http://youtu.be/lf_l7G1N-aY?t=44m30s

EduCloud Alliansen verkkosivu: https://portal.educloudalliance.org/

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkolehti: http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2014/2003/pilvivayla.html

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivusto hankkeesta: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/pilvivayla/index.html

LinkedIn-keskusteluryhmä: https://www.linkedin.com/groups/EduCloud-Alliance-Pilviv%C3%A4yl%C3%A4-6671440?home=&gid=6671440&trk=anet_ug_hm&goback=%2Egmp_6671440


ITK 2014 – Pedagogiikka palaa

Keskiviikko 9.4.2014

iPad oppimisessa / Workflow

Workshop by APD-kouluttajat Jukka Kilpiä, Janne Nissinen ja Timo Kainulainen

Jukka Kilpiä veti Janne Nissisen ja Timo Kainulaisen avustamana tämän aamupäivän kolmituntisen workshopin, jossa perehdyimme iPadin käyttöön kahden eri tehtävän kautta, joita voi ihan sellaisenaan soveltaa koulussa oppilaiden kanssa.

Ensimmäisessä pääsimme toimittajiksi ja tehtävämme oli raportoida TV-uutisiin linnunradaltamme löytyneestä uudesta planeetasta. Työ aloitettiin tallentamalla omaan iPadiin kuva Voyger-luotaimesta ja toinen kuva itse planeetasta. Ne tuotiin Explain Everything -appiin (ohjelmaan), jossa Voyager kiersi planeettaa ja selostaja selosti tilannetta. Lopuksi tuotos vietiin videotiedostoksi, jotta se saataisiin sitten iMovieen.

Seuraavassa vaiheessa kuvasimme itseämme selostamassa tapahtumaa. Puhe tuli siis nauhoitettua uudelleen, mutta tällä kertaa selostajan näkyessä kuvassa.

Nyt avattiin iMovie (videoeditointi), johon viimeksi tallennettu video tuotiin. iMovien teemaksi valittiin Uutiset. Sen jälkeen projektiin lisättiin Voyager-klippi upotettuna kuvana (picture-in-picture), otsikot sekä uutisten taustamusiikki valmiista iMovie-taustoista. Lisäksi video liitettiin Pages-ohjelmalla tehtyyn sivupohjaan.

Toisessa työssä teimme äidinkieli-aiheisen sarjakuvan Strip Design -appilla. Työ aloitettiin ottamalla iPadilla kolme valokuvaa joistakin konkreettisista aiheista. Kun kuvat oli otettu, annettiin ohjeeksi tehdä niistä sarjakuva, jonka puhekuplissa on äidinkieleen liittyviä käsitteitä. Meidän kohdallemme osui verbi. Lopuksi useampi sarjakuva koottiin yhteen Book Creator -appilla.

Luovasti iPadillä / Garageband ja iMovie

Tämän osuuden päävetäjänä toimi Janne Nissinen muiden avustaessa. Ideana oli koostaa video, jonka taustamusiikki tehdään itse Garagebandillä. Halutessaan sai tehdä animaation Stop Motion -appilla, tai sitten käydä kuvaamassa ITK- tai Aulankoaiheista materiaalia hotellin sisä- ja ulkopuolella. Valitsin jälkimmäisen. Ohjeena oli kuvata materiaalia yhteensä 1-3 minuuttia, minkä jälkeen materiaali editoitaisiin iMoviessa halutun mittaiseksi. Minulle lopputuotoksesta tuli jokseenkin tasan minuutti. Kun video oli oikeassa mitassaan, sille ryhdyttiin tekemään taustamusiikkia Garagebandillä. Onnistuin tekemään minuutin mittaisen biisin, jonka vein sitten suoraan Garagebandistä iMovieen. Lopputulos ei ole häävi, mutta asia tuli selväksi.

Pitkän päivän päätteeksi käytiin vielä Oulun porukalla (ja Kempeleen, jonka Ouluun liittyminenkin tuli sovittua samalla) tutustumassa Sanoma Pron uuteen oppimisympäristöön, jonka jälkeen pulahdus Aulangon kylpylän altaisiin tuntui oikein mukavalta.

Konferenssi jatkuu…

Konferenssin virallisen kaksipäiväisen osuuden avasi tutkimusjohtaja Jarmo Viteli, minkä jälkeen opetusministeri Krista Kiuru piti oman puheensa. Ministerin jälkeen olivat äänessä vielä Bill Shribman, Evan johtaja Matti Apunen ja tutkijatohtori Carita Kiili Jyväskylän yliopistosta.

Sali oli tupaten täynnä, joten päädyin lopulta juttusille Pasi Mattilan kanssa aiheesta 3D-ympäristöt. Kaveri on jo pitkään vienyt eteenpäin ajatusta 3D-ympäristöjen käytöstä opetuksessa. Jos olet käyttänyt Second Lifeä, niin saat hiukan kiinni ideasta. Tässä on mielestäni hyvä esimerkki siitä ”myyräntyöstä”, mikä jonkun on tehtävä, jotta asiat etenee. Tuotteelle löytyy kiinnostusta Suomen lisäksi eri puolilta maailmaa, mutta näin radikaalin ja uuden toimintatavan vieminen arkikäyttöön vaatii näkemyksen ja kovan sinnikkyyden lisäksi myöskin aikaa. Kertakaikkiaan hienoa työtä nämä kaverit tekevät!
http://finpeda.fi

AMK-opinnäytetyöskentelyä pilvessä – case PROksi
Reititin.metropolia.fi
http://itk.fi/2014/ohjelma/foorumi/532
Esitykseen liittyviä linkkejä: http://proksi.metropolia.fi/, http://reititin.metropolia.fi/

Konferenssin parasta antia omalle kohdalleni. Hienoa nähdä, miten uutta teknologiaa hyödynnetään mielekkäällä tavalla. Ei keksitä uusia oppimisympäristöjä, vaan hyödynnetään olemassa olevaa luontevalla tavalla. Hankkeessa on huomioitu keskeiset toimijat – opiskelijat, opettajat ja työnantajat – ja heidän todelliset tarpeensa amkin opinnäytetöissä.

Mielenkiintoinen osio oli PROksi -aihepankki. Sinne mikä tahansa yritys voi heittää aiheita heitä itseään kiinnostavista asioista, joihin haluaisivat löytää ratkaisun. Aihe voi olla mikä vaan, jopa tyyliin ”meillä on uusi yritys ja haluaisimme keksiä jotain kivaa, mitä kukaan muu ei ole vielä tehnyt”. Tähän mennessä kansalaisjärjestöt, startup-firmat ja pienet yritykset ovat olleet aktiivisia aiheiden lisääjiä.

Haasteitakin on ollut:

  • vaihtelevat digitaaliset taidot
  • Avoimessa tilassa kirjautumisen pelko
  • Keskeneräisyyden sietäminen
  • Työnantajien pelko liikesalaisuuden menettämisestä
  • Henkilöresurssi opiskelijan ohjaamiseen
  • Opettajien pedagogiset haasteet

Järjestelmä on maksuton, mutta silti kustomoitavissa kunkin oppilaitoksen itsensä näköiseksi. Ehdottomasti tarkemman tutustumisen arvoinen juttu!

iPadit

Näyttää siltä, että iPadit ovat tulleet jäädäkseen, nimittäin niihin liittyviä esityksiä oli jopa yllättävän paljon. Viehätys lienee helppokäyttöisyydessä ja laadukkaissa ohjelmistoissa. Kielteisiäkin kommentteja kuului: ”kaikki alkaa näyttää ja kuulostaa iPadeillä tehdyltä”. Toisaalta voisi ajatella, että mitä sitten, eihän niitä tuotoksia oikeasti muille tehdä eikä niitä kukaan edes katso. Tärkeintähän on se prosessi, jossa jotain asiaa käsitellään. Jos sen käsitteleminen iPadillä on helppoa ja jopa hauskaa, niin itse asiahan saa silloin entistä enemmän huomiota sen tekijältä.

Loppusanat

Piti sitten vielä perjantaina vierailla Oulun yliopiston osastolla, jossa pääsin sanomaan painavan mielipiteeni väitteeseen ”opettajan ei tarvitse kehittyä, peruskoulutus riittää”.