Uusi laite, uutta teknologiaa

Samsung Galaxy Tab kuuluu samaan kategoriaan Applen iPadin ja muiden vastaavien kanssa. Kyseessä on siis kännykkää isompi, mutta kannettavaa tietokonetta (läppäriä) pienempi laite, joka omaa lähes läppärin ominaisuudet. Tuo ”lähes” on itse asiassa hyvä asia: vihdoinkin on tehty järkevällä tavalla toimivia laitteita tavallisille ihmisille, joita tietotekniikka ei kiinnosta pätkääkään, mutta joiden pitää pysyä ajan tasalla ja saada hommat tehtyä esimerkiksi sähköpostin ja sosiaalisen median työkaluja käyttäen. Ja toki nämä kamppeet taipuvat paljon paljon muuhunkin!

Mutta siis ”lähes” läppärin ominaisuudet? Mitä sitten jää puuttumaan?

Näin ensi puraisulta puuttumaan jää oikea näppäimistö, ruudun koko ja kehittyneeseen tietojenkäsittelyyn tarvittavat ominaisuudet. Otetaanpa nuo käsittelyyn.

1. Oikea näppäimistö
   • Näissä uusissa vekottimissa on virtuaalinäppäimistö, kuten myös puhelimissa (Nokia N8, iPhone 4 jne). Virtuaalinäppäimistöllä ei toistaiseksi vain voi, olipa se miten qwerty-tahansa, kirjoittaa 10-sormijärjestelmällä. Laboratorio-olosuhteissa se voi onnistua, mutta ei käytännössä. Kirjoitan esimerkiksi tätä nyt Macbookilla 10-sormijärjestelmällä, mutta jos nyt päättäisinkin kirjoittaa tämän artikkelin lopun Samsung Galaxy Tabin virtuaalinäppäimistöllä, niin vauhti hidastuisi roimasti.
2. Ruudun koko
   • Yhtälö on mahdoton: ruudun pitäisi olla kämmentä pienempi, mutta siinä pitäisi näkyä kaikki sama, kuin isossa ruudussakin. Tähän saakka on parannettu resoluutiota, ja siinä esim iPhone 4 on onnistunut hyvin, mutta ongelmaksi jää edelleen se, että kaikki ruudussa näkyvä on kovin pientä.
   • Nyt näyttää siltä, että kännykän ruudun koko on liian pieni ja läppärin ruudun koko liian suuri (mobile-laitteeksi), joten näistä uuden ajan Tab-laitteista veikataan ratkaisijaa, koska niiden ruudunkoko sijoittuu edellisten väliin. Kovin vaativassa työssä näidenkään välilaitteiden ruudunkoko ei kuitenkaan riitä, mutta normaali arkikäyttö alkaa toki jo sujua kohtalaisesti.
3. Kehittynyt tietojenkäsittely
   • Kehittynyt tietojenkäsittely tarkoittaa tässä tapauksessa muuta kuin sähköpostinlukua, nettisurffailua, e-lehtien lukemista, facebookin ym. sosiaalisen median käyttämistä jne. Esimerkiksi ohjelmointiin, tietoverkkojen ammattimaiseen käyttöön/ylläpitoon, multimedian ammattimaiseen käsittelyyn ja vaativaan simulaatiotyyppiseen tietokonepelaamiseen (esim. Counter Strike, IL2, rallipelit) yms tällaiset laitteet eivät luonnollisestikaan käy.

Käyttöönotto

Käyttöönotto oli erittäin helppoa: piuha pistorasiaan ja laite lataukseen. Sitten vain räpläämään. Rikkihän nämä ei saa mennä, ellei sitten fyysisesti ala hakkaamaan. Käyttöohje tuli luettua vasta sitten, kun laite oli ollut jo muutaman tunnin tosikäytössä. Yleensähän käyttöohje kannattaa lukea aina ensin, mutta viimeistään edes jossain vaiheessa, koska useimmiten siitä saa kuitenkin aina jotain lisäinfoa.

Käyttöönottovaiheessa laite ihmettelee SIM-kortin puuttumista. Sen voi ohittaa, mutta koska itsellä sattui olemaan joutilas SIM-kortti, niin laitoin sen asianmukaiseen paikkaan laitteen kyljessä. Alla olevassa kuvassa näkyy kaikki laitteen fyysiset paikat ja koskettimistot. Kaikki muu hoidetaan hipaisutekniikalla laitteen näytöltä. (Suurenna kuva klikkaamalla)

Asetuksiin pääsee hipaisemalla laitteen toisessa reunassa olevaa painiketta. Alla olevassa kuvassa asetuspainike on vasemmassa yläkulmassa, mutta jos laitteen kääntää ylösalaisin se onkin oikeassa alakulmassa. Sen antama valikko kannattaa käydä huolella läpi, koska siellä valitaan käyttökielet, verkkoasetukset, USB:n käyttötavat, Bluetoothit ym ym.

Tässä on ollut vasta alkua tämän laitteen käytöstä. Kunhan lisää kokemuksia tulee, niin yritetään päivittää niitä myös tänne. Palautetta otetaan mielellään (ja suuttumatta) vastaan, joten antakaahan palaa.

Hiukan tuntumaa on tullut jo verkon käytöstä, langattomista yhteyksistä ja yleensäkin tiedonsiirrosta Galxyn ja vaikkapa oman tietsikan välissä.

Eka kokemukset:

1. Langattomat verkot (wlan) laite löytää hyvin.
2. Lähiverkossa en saanut laitetta näkymään, ainakaan vielä.
3. Bluetooth yhteys laitteen ja tietokoneen välillä muodostuu raportin mukaan hienosti, mutta ei sillä mitään voi tehdä (ainakaan Macbookilla). Ainakaan mikään kokeilluista tiedonsiirtotoiminnoista ei onnistunut. Aika paha!
4. USB-yhteys onnistui niin, että Galaxyn sai näkymään massamedialaitteena, minkä jälkeen tiedostoja pystyi kopioimaan (jos osasi) laitteesta toiseen. Tämä oli ainoa onnistunut yhteys Galaxystä toiseen tietokoneeseen tähän mennessä, mikä oli hiukan pettymys.

Muuta mielenkiintoista

Hieno ominaisuus on se, että laite toimii 3G-modemina ihan ”heittämällä”. Eli SIM-kortti (kokeilin Saunalahden mokkulasta otetulla simmillä) sisään, sitten Asetukset/Langattomat toiminnot ja verkko/Mobiilitukiasema. Siellä vain otetaan toiminto käyttöön ja annetaan verkolle joku nimi (voi käyttää oletuksena olevaa laitteen omaa nimeä). Jos laite on langattomassa verkossa jo valmiiksi, laite kysyy suljetaanko langaton yhteys. Suljin sen. Sitten valinta, että käytetäänkö avoimena verkkona vai salattuna. Salaustapoja oli vain yksi, jonka otin käyttöön ja syötin 8-merkkisen kirjain-numero-yhdistelmän. Siinä se! Sitten vain Macbook langattomia verkkoja etsimään, edellä syötetty salasana sisään ja eikun nettiin.

Galaxy Tab ja Live@Edu

Oulun opetustoimella on käytössä Live@Edu, eli Windowsliven kouluversio. Oulun opetustoimen Live@Eduun valittiin aikanaan sähköpostiohjelmaksi (silloin vielä beta-vaiheessa ollut) Outlook Web App, joka ei siis ole Hotmail, vaan organisaatioille tarkoitettu Exchange-pohjainen ohjelmisto, joka sisältää myös monipuolisen kalenterin kokouskutsuineen ja muine exchange-kalenterin ominaisuuksineen. Sähköpostin ja kalenterin käyttöönotto sujui hetkessä – riitti, kun laitteelle ilmoitti Exchange-palvelimen osoitteen. Sähköpostit ja kalenterimerkinnyt synkronoituivat heti automaattisesti, eikä käytön suhteen ole ilmennyt mitään ongelmia. Toimii.

Live@Edun sähköposteja ja kalenteria voi toki käyttää myös selaimella. Galaxyn omalla selaimella Liven sähköposti avautui, tosin vain Lite-muodossa, mutta Office Web Appsit, eli dokumenttien luonti ja muokkaus oman Officen puolella, ei onnistunut lainkaan. Niitä pystyi vain auttavasti lukemaan, mutta sekin vain melko kakeasti ja esikatselutyyppisesti. Niinpä Galaxyyn asennettiin Opera-selain, mutta silläkin sama tulos. Vasta Firefox-selain avasi Outlookin Web App -ohjelman oikean näköisellä käyttöliittymällä ja myöskin Officen puolella alkoivat Webb Appsit toimimaan. Dokumentteja pääsi lukemaan ja luomaan, ja kirjoittamaankin… melkein. Jostain syystä kirjaimet eivät vain ”tarttuneet” sivuun, eli tekstiä ei syntynyt, vaikka näppäilemään pääsikin. Tämä vaatii vielä lisätutkimuksia, ja asia varmaan korjaantuu uuden Firefox-version myötä (tämä versio siis vielä varhainen beta-versio).

Jatkoa seuraa (toivottavasti, kunhan ehdin)…

Tämä artikkeli on kirjoitettu yksityisen henkilön harrastuksen puitteissa, eikä sillä ole mitään tekemistä laitteen valmistajan, maahantuojan tai myyjän kanssa. Toivottavasti artikkelista on jollekin apua asiaan perehtymisessä.