Tämän vuoden ITK käynnistyi omalta osaltani keskiviikkona Ilona IT:n iPad-workshopilla Risto Korhosen johdolla. Risto kertoili alkuun hiukan tablet-laitteiden maihinnoususta Suomen kouluihin, ja aikamoisella harppauksella niitä on tullutkin. Ilona IT on perustanut sivuston http://eduforum.fi/ jossa esitellään vinkkejä tablet-koneiden opetuskäyttöön.
Yksi keskeinen ajatus oli ”one-to-one”, eli yksi laite oppilasta kohti. Samalla puhuttiin myös periaatteesta ”bring your own device”, eli että koska oppilailla alkaa olla paljon älypuhelimia, padejä ja kannettavia tietokoneita, niin miksi niitä ei hyödynnettäisi koulussa!
Sitten alettiinkin perehtyä iPadin käyttöön. Tutustuttiin esim. kuvien ja videon ottamiseen ja käyttämiseen Explain Everything -ohjelmalla. Sillä voi tehdä esityksiä, joihin voi tuoda kuvia, tekstiä, kuvioita ja vaikkapa videota näyttävän nettisivun. Miellekarttojen tekoon sopii hyvin Mindjet tai Popplet. Viimeksi mainitussa voi viisi henkilöä muokata samaa miellekarttaa. Socrative-ohjelmalla (www.socrative.com) voi tehdä kokeita verkkoon. Ohjelmaa voi käyttää ihan selainpohjaisesti, tai sitten appseilla. Lisäksi tutustuttiin myös näihin: iMovie, Teacherpal.
iBooks Author -ohjelmaa käytetään Mac-tietokoneella, ja tuotoksia voi sitten käyttää iPadeillä. Kirjoja voi myös laittaa jakeluun iTunesiin joko maksullisena tai ilmaisena. Tommi Wallenius esitteli ohjelman käyttöä. iBooks Author on saman tyyppinen kuin Pages (Applen tekstinkäsittelyohjelma), ja siihen voi tuoda videota, ääntä, valokuvia ja myöskin muilla ohjelmilla luotuja sisältöjä (esim. Word). Lisäksi kirjaan voidaan tuoda widgettejä, kuten kuvagalleria, joka näyttää sivulla yhden ”kuvapaketin”, jonka kuvia voi selata pyyhkäisemällä. Esimerkkinä tutustuttiin Vuokko Kankaan 3-luokkalaistensa kanssa tekemään Eläinten talvi -nimiseen kirjaan, joka on saatavissa iBooks Storessa (ilmainen).
Hyväksi havaittuja appseja opetuskäyttöön
Photon (flashia näyttävä selain)
Puffin (flashia näyttävä selain)
Virtual History – Roma (maantieto/historia)
Star Walk (avaruuden tutkimiseen)
wolfram Alpha (matikka)
Minds of Modern Mathematics (matikan historiaa)
MathStudio (laaja ohjelma matikkaan)
Merck PSE HD (kemia)
Chemist (esim kemian kokeiden tekemiseen)
Data Collection
My Tracks
Pocket Body (biologia)
Pocket Heart (biologia)
Lisää ohjelmavinkkejä Ilona IT:n eduforum.fi-sivuston kautta rekisteröitymällä.
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Oulun opetustoimesta.
Huom, tämä artikkeli ei ole mikään virallinen raportti tapahtumasta, vaan ainoastaan itseäni varten koottu muistijälki päivästä. Jos tästä on iloa jollekin, niin olkaatte hyvät.
Metsonkaan koulun yhdessä Microsoftin (Partners in Learning) kanssa järjestämä seminaari pidettiin Metsokankaan yhtenäisperuskoululla. Ohjelmassa oli kouluun tutustumista, koulun rehtorin tervetuliaissanat, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän esitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Uuden Oulun opetustoimessa. Opetustoimen tietostrategian johtoajatuksena on, että jokaisella opetustoimen oppilaalla ja opettajalla tulee olla tasa-arvoinen oikeus nykyaikaisiin työvälineisiin ja oppimisympäristöihin. Tavoitteen toteuttaminen vaatii myös rahallisia resursseja, minkä vuoksi asioissa joudutaan etenemään pykälä kerrallaan.
Osanottajia oli 120 henkeä, eli mukava määrä ottaen huomioon ajankohdan. Paikalla oli rehtoreita, opettajia ja muita opetusalan ihmisiä jopa ihan ulkomailtakin saakka.Merja Narvo-Akkola puhui koulujen johtamisen kehittämisestä.
Juho Matti Norrena Jyväskylän yliopistosta ei päässytkään puhumaan aiheesta Innovatiivinen opetus ja oppiminen -tutkimusta, vaan sen sijaan kuulimme Espoon opetustoimen Merja Narvo-Akkolan esityksen aiheesta Koulujen johtamisen kehittäminen, josta hän on tehnyt myös väitöskirjan. Merja puhui mm. siitä, miksi suomalaista koulujärjestelmää pitäisi kehittää, vaikka Pisa-testeissä menestytään ja muut maat ihmettelevät, miksi me edelleen kehitämme koulua niin vahvasti, vaikka se on jo nyt niin menestyvä. Koulun johtamisen ja toimintakulttuurin kehittäminen tulee olemaan OPH:n yksi keskeinen painopiste. Kehittämistarpeet johtuvat mm. seuraavista:
OPS-uudistus
työhyvinvointi
resurssien käyttö
tasa-arvoisuus ja -laatuisuus
uudet tiedot johtamisesta, opetuksesta ja oppimisesta
moniarvoisuuden lisääntyminen ja oppimistulosten lasku Suomessa
Opetushallituksen ankkuritutkimusten perusteella oppilaiden osaaminen tuntuu olevan heikkenemässä. Nyt halutaan selvittää mistä se johtuu, jotta asiaa voitaisiin korjata. Tärkeää:
työntekijöiden hyvinvointi
asiakastyytyväisyys/oppimistulokset
turvallisuus ja luottamus
jaetut arvot ja visio
jaettubjohtajuus
osallistava päätöksentekojärjestelmä
luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutus (sosiaalinen pääoma)
Meillä Suomessa on keskusjohtoinen opetussuunnitelma, mutta opettajilla on suuri valta sen toteuttamiseen. Tämä perustuu opettajien hyvään koulutukseen ja Suomen koululaitoksen pedagogiseen käsitykseen opettamisesta ja oppimisesta. Nyt, kun koulua halutaan edelleen kehittää, joudumme miettimään paljon asioita uusiksi. Monia juttuja voisi kääntää päälaelleen: esim. meillä on käytetty luokasta poistamista rangaistuksena. Sen voisi kääntää niin päin, että ne, jotka osaa, voisivat poistua luokasta jatkamaan opiskelua itseohjautuvasti vaikkapa kirjastoon tai johonkin koulun oppimispisteeseen tietokoneen, oman mobiililaitteen, vihkon, kirjan tai kaverin kanssa.
Healthy Child – Ritaharjun yhtenäisperuskoulu
Opettajat Rea Tiilikainen ja Piia Vänskä
Ritaharjun liikunnanopettajien tempaus oppilaan elämänhallintataitojen kehittämiseen hyvinvointipäiväkirjan avulla. Siinä oppilas täyttää päiväkirjaa syömisistään ja liikkumisistaan. Lisäksi käytettiin myös Excell-pohjaa, jota oppilaat itse täyttivät koulussa tehtävien kuntotestien perusteella heti välittömästi testin jälkeen (oppilailla omat läppärit mukana liikuntatunnilla). Yksi hyvinvointipäiväkirjan osio oli myös sellainen, että oppilaat videoivat omia/toistensa liikuntasuorituksia ja vertasivat niitä mallisuorituksiin, jolloin itse pääsi kiinnittämään huomiota onnistumisiin ja kehittämiskohteisiin. Lisäksi kokonaisuuteen kuului myös musiikkiliikuntaosio. Projektista on koostettu myös hieno video, joka löytyy osoitteesta http://www.ratedesi.com/video/v/KUHz-Q1GEHY/Healthy-child.
Osaamisen johtaminen
Rehtori Vesa Äyräs Espoon Koulumestarin koulusta.
Yhteisöllisyys ei aina ole välttämättä ammatillistayhteisöllisyyttä, vaikka sitä sen juuri pitäisi olla. Meidän ei tarvi olla kavereita ja samaa mieltä kaikesta, vaan meidän tulee olla ammattilaisia ja yhteisöllisyydenkin pitää olla ammatillista. Kouumestarin koulu haluaa profiloitua innovatiivisena kouluna. Tämä toimii neljällä tasolla: lasten innovaatiot, opettajan innovaatiot, koulun innovaatiot ja kunta/opetustoimen innovaatiot. Yksi oppilaista/huoltajista lähtenyt innovaatio on oppilaiden itse vetämät kerhot, joita koululla on nyt 28 kpl. Tämä on rauhoittanut paljon monia oppilaita, jotka muuten ”touhuavat” paljon silloin, kun se ei olisi toivottavaa. Koulussa lähdettiin opettajuuden kehittämisestä. Alettiin tekemään enemmän yhteistyötä. Heillä aloitettiin ensin yhteistoiminta ilman tietokoneiden ja -verkkojen apua, eli lähdettiin liikkeelle yhteis- ja tiimiopettajuudesta. Se on selvästi parantanut henkilökunnan jaksamista. Tässä metodissa myöskin huoltajat kohdataan yhdessä, mikä näyttää uskottavana myös huoltajien silmissä. Huonosti käyttäytyvää oppilasta ei rangaista laittamalla oppilas käytävään tai reksin puheille, vaan sen sijaan päästetäänkin luokan ulkopuolelle ne hyvin toimivat oppilaat. Muut jäävät opettajan kanssa luokkaan. Oppilaat rakentavat oman lukujärjestyksen sen mukaiseksi, miten haluavat suorittaa annetut oppisisällöt. Jotkut saavat urakkansa valmiiksi jo keskiviikkona, jolloin he voivat käyttää loppuajan muuhun oppimiseen. Opettajien YT-aikaa on 60 min viikossa niin, että saman luokka-asteen opettajat suunnittelevat yhdessä tunnit. Työmäärä vähenee, kun tuntien suunnittelutyö jaetaan ja samalla tuntien laatukin paranee. Lisäksi on muut tiimit, joilla toimii ”vuorovaikutuksen” säännöt. Tarkoittaa sitä, että tiimien tekemiä päätöksiä ei ammuta alas eikä muuteta käytäväparlamenteissa. Kaiken toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että koulun kehittäminen ei saa tulla ylhäältä rehtorista käsin, vaan opettajat sunnittelevat koulun kehittymisen yhdessä.
Osaamiskarttatyökalu
Rehtori Kalle Komulainen, Metsokankaan koulu, Oulu
Rehtori Kalle Komulainen, Metsokankaan koulu, Oulu.
Metsokankaan rehtori Kalle Komulainen esitteli eri yhteistyötahojen kanssa kehitetyn Excell-pohjaisen työkalun, jota voi hyödyntää opettajien osaamistason kartoittamiseen. Lisäksi Kalle esitteli Microsoft Partners in Learning School Research -tutkimuksen taustoja ja antia. Esimerkiksi oppimisen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle hätkähdytti: sitä ei näyttänyt olevan omalla koululla juuri ollenkaan! Seurasi hyvä esimerkki ja yhteenveto siitä, mitä asialle voisi tehdä.
Kallen jälkeen Arto Willman (Oulun opetustoimi) puhui opettajuuden muuttumisesta viime vuosikymmenistä nykypäivään ja aina vuoteen 2030 saakka. Esityksen sisältö liikkui samoissa asioissa kuin edellistenkin ja toimi ikäänkuin selkiyttävänä yhteenvetona niistä. Arto puhui oppilashuoltotyöstä, mutta myös rajojen ylittämisen rohkeudesta sekä yhteisen suunnitelman merkityksestä. Lopuksi kuultiin vielä Otto Leskisen (Metsokankaan koulu, luokaopettaja) esitys uuden Hiekkavaaran koulun pedagogisen suunnittelun taustoista ja lähtökohdista.
Virallisen osuuden jälkeen Marianna Nieminen Microsoftilta esitteli X-Boxin uutta Kinect-peliä, jossa peliohjaimena toimii ihmisen oma keho. Pelaaminen alkaa sillä, että pelaaja astuu X-Boxin kameran eteen, joka skannaa pelaajan kehon. Itse pelaamiseen ei siis käytetä erillistä peliohjainta, vaan ohjaimena toimii koko keho. Peliä on viety myös kouutukseen ja siitä on saatu hyviä kokemuksia mm. autististen lasten kanssa.
Pähkinänkuoressa
Tärkein päivän viesti oli se, että opettajan arkityö tulee jatkossa perustumaan yhteisopettajuuteen kahden, kolmen tai useamman opettajan toimesta niin, että esim. rinnakkaisluokat yhdistetään yhdeksi suureksi luokaksi. Lisäksi koko koulun kaikkien opettajien yhteistoiminnallisuuden merkitys kasvaa yhä enemmän.
Markus Aalto 