Olimme tosiaan yöllä kolmelta perillä parin mukavan turkkilaismiehen kuskaamana. He olivat meitä reippaasti vastassa puoli kahden maissa, kun heidät lopulta löysimme Antalyan lentokentältä. Auto oli niin pieni, että peräkonttiin mahtui vain Joukon matkalaukku, joten oma laukkuni matkusti takapenkillä. Pieni hengähdys parvekkeella Välimeren laineita katsellen, ja sitten kumpikin omiin huoneisiin nukkumaan.
Eipä siinä montaa tuntia nukuttanut, kun jo aloittivat ulkona maatyöt porineen. Eli ei muuta kuin aamiaiselle. Sen jälkeen päivä on kulunut pikkuhiljaa sähköposteja lähetellen, mm. Ahmetille kitara-asiaan liittyen.
Ryhmä alkaa vähitellen kokoontua hotelli Aska Buket Spa:han, joten tästä se dieseli alkaa käynnistymään. Pysykää linjoilla…
P.S. Sattumalta huomattiin, että Saaran kiinailmiö oli julkaistu: