Bett 2013

Tänä vuonna Bett-messut siirtyivät Olympia-hallista ExCel-messukeskukseen. ExCelin sisääntulo oli varsin selkeä.
Tänä vuonna Bett-messut siirtyivät Olympia-hallista ExCel-messukeskukseen. ExCelin sisääntulo oli varsin selkeä.

Tämä oli kolmas käyntini Lontoon Bett-messuilla. Bett on Euroopan suurin koulutusteknologian tapahtuma, joten työni kannalta sen sisältö on varsin keskeistä. Olin työkaverini kanssa messuilla OAMK:n lähettämänä, mutta myöskin Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista väkeä oli mukana reilut 20 kollegaa, mikä myöskin kertonee jotain aiheen kiinnostavuudesta. Aiemmilla kerroilla tilaisuus järjestettiin Olympia-messukeskuksessa, joka oli sijainniltaan kohtuullisen lähellä Lontoon keskustaa. Tämän vuoden messut pidettiin ExCel-hallissa, joka sijaitsee Victoria-aseman paikkeilta Thames-jokea myötäillen n. 15 km itään päin. Maanalaisella matkaan on varattava käytännössä tunteroinen ja reittivalinnasta riippuen selviää 1-2 vaihdolla. Hotelleja on toki myös heti ExCelin vieressä, mutta ne tulevat varatuiksi melko aikaisin. Valtavassa ExCel-keskuksessa pyöri nytkin Bettin lisäksi pari muutakin messua.

Edellisen vuoden Bett-messuista kirjoittelin artikkelissa https://markusaalto.wordpress.com/2012/01/23/bett-2012/. Tähän koetan hakea välähdyksiä asioista, jotka nousivat jostain syystä itselleni esiin aiempia kertoja enemmän.

Maailmalla kuuma keskustelun aihe on robottiautojen tuleminen, joten silmään sattui täälläkin robottiteknologia. Tanssivassa robotissa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta indikoiko tämäkin silti olemassa olevaa murrosta?
Maailmalla kuuma keskustelun aihe on robottiautojen tuleminen, joten silmään sattui täälläkin robottiteknologia. Tanssivassa robotissa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta indikoiko tämäkin silti olemassa olevaa murrosta?
Robotiikkaa oli havaittavissa myöskin vauvanhoitoon liittyvässä opastamisessa. Robottivauvan käsittely on paljon turvallisempaa, kuin oikean. Ehkä tätä kautta ainakin ensisynnyttäjän itsetuntoa saadaan hiukan rohkaistua.
Robotiikkaa oli havaittavissa myöskin vauvanhoitoon liittyvässä opastamisessa. Robottivauvan käsittely on paljon turvallisempaa, kuin oikean. Ehkä tätä kautta ainakin ensisynnyttäjän itsetuntoa saadaan hiukan rohkaistua.

Toinen huomiota kiinnittänyt asia oli 3D-grafiikka. Aika vaikuttava kokemus esim. tutkia sydämen toimintaa niin, että sydän leijuu silmien edessä ja sitä voi pyöritellä (tietsikan hiirellä) ja ottaa siitä vaikkapa halkileikkausnäkymän. Siinä tarvittiin vielä 3D-lasit, mutta nähtiinpä nyt sitten myöskin ilman laseja toimiva 3D-näyttö.

Kuvassa olevat lentokoneet olivat siinä näytöllä, paitsi se lähimpänä oleva, joka leijui näytön ulkopuoella. Jukka yritti ottaa sen siiven kärjestä kiinni, mutta ilmaahan se vain haroi.
Kuvassa olevat lentokoneet olivat normaalisti näytöllä, paitsi tuo lähimpänä oleva, joka leijui näytön ulkopuoella. Jukka yritti ottaa sen siiven kärjestä kiinni, mutta ilmaahan se vain haroi. Tähän ollaan siis menossa:  3D-grafiikka ilman 3D-laseja.

Valokuvasta kolmiulotteisuus ei käy kovinkaan selvästi ilmi, mutta ehkä sen voi hiukan aistia. 3D-grafiikan ohella silmiin pistävä seikka oli myös 3D-tulostus – se on tosiaankin todellisuutta ja hintansa puolesta vaikka kotiin hankittavissa oleva laite. Periaatteenahan siinä on se, että piirretään 3D-suunnitteluohjelmalla kuva jostakin esineestä (esim kännykän kuoret) ja tulostetaan se. Tulosteena tulee siis oikeat kännykän kuoret, jotka voi oikeasti ottaa käyttöön.

Tai jos arkkitehti piirtää talon, hän voi tulostaa siitä pienoismallin pöydälle.
Tässä arkkitehti on tulostanut piirtämästään rakennuksesta 3D-pienoismallin (katso lähikuva klikkaamalla kuvaa).

Esityksiäkin kuunneltiin, ja tietysti meitä kiinnosti erityisesti Microsoftin Office 365, koska sitä ollaan Oulun opetustoimessa ottamassa käyttöön kuluvan vuoden kuluessa. Esityksessä ei sinänsä tullut esiin kovin dramaattista uutta, mutta mukavia havainnollistava demoja kyllä.

Microsoftin esitys Office 365 -järjestelmästä kiinnosti kävijöitä. Varsin toimivan tuntuisesta työkalusta tuntuisi olevan kyse!
Microsoftin esitys Office 365 -järjestelmästä kiinnosti kävijöitä. Varsin toimivan tuntuisesta työkalusta tuntuisi olevan kyse!

Linkkejä:

Advertisement

Verkostoitumista ja workshopeja

Torstaiaamuna jatkettiin reippaasti Moodle-koulutuksella. Lisäksi nähtiin mainio luento aiheesta miten onnistua koulupartnerin löytämisessä (Successful School Partner finding). Luento esitteli sketsin keinoin sudenkuoppia ja onnistumisia mm. kielen ymmärtämiseen liittyvissä haasteissa ja rooleissa oli tanskalainen, ruotsalainen, ranskalainen, turkkilainen ja irlantilainen opettaja. Yleisölle nauru maistui ja sanomakin meni perille.

Kahvitauon jälkeen vuorossa oli projektien suunnittelua. Vaikuttaa siltä, että yhteistyökumppaneita löytyi melko kivuttomasti ja ryhmiä alkoi muotoutua. Itse kiertelen, katselen, kyselen ja kuuntelen. Tanskan ja Ruotsin opettajissa tuntuisi olevan kiinnostusta yhteisen verkkoprojektin tekemiseen oululaisten luokkien kanssa, joten sitäkin tässä viritellään.

Walesilaiset ja ruotsalaiset olivat löytäneet mukavan työskentelypisteen.

20111124-152219.jpg

20111124-152237.jpg

International Market Place

Suomipöydän suosituimpia herkkuja olivat poronliha ja salmari. Kuvassa Jouko Lindberg ja allekirjoittanut. Kuvan otti kolmas suomalainen opettaja Aila Saastamoinen Haukiputaalta.

WideMinds-verkoston International Market Place on iltatapahtuma, jossa eri maiden osallistujat esittelevät omalle maalleen tyypillisiä asioita, kuten ruokia, juomia, harrastuksia jne. Kullakin maalla oli oma pöytä, joka katettiin osallistujien tuomisilla.

Tilaisuus alkoi sillä, että ryhmänä kierrettiin pöydästä pöytään ja kuunneltiin maan edustajien esitykset. Aikaa pöytää kohti oli 3,5 minuuttia, ja aika hyvin se pitikin. Ruotsalaiset saivat aloittaa, ja heillä oli pöydässä Kallen kaviaaria, glögiä yms. Irlantilaisilla oli tietysti Irish Coffé ja muita vastaavia, mutta myös loistavaa suklaata ja juustoa. Ranskalaiset olivat ylpeitä viineistään ja me suomalaiset poronlihasta ja salmarista. Kuten pöytien tarjonnasta huomaa, esittelyt olivat varsin huumorintäyteisiä.

Turkkilaisilla oli paikalla pari pelimannia, joten saimme nauttia myös hyvästä paikallisesta musiikista. Paikalliset ovat niin innokkaita tanssimaan, että paikan henkilökuntakin ryntäsi välillä paikalle käsiä taputtaen ja tanssien. Välillä ilmoille kajahti huudahduksia korkealla falsetilla.

Mukavaa oli myös se, että illan aikana oli myös sähköpostiin tullut pari vastausta kyselyyni siitä, löytyisikö Oulusta kiinnostuneita yläasteen opettajia yhteistyöhön ruotsalaisen koulun kanssa.

Espanjalaisten hieno pöytä loisti värikkyydellään, ja naisopettajat olivat pukeutuneet kansallispukuihinsa.

Videolla pelimanni (konferenssiin osallistuva opettaja hänkin) laulaa jokseenkin kaikilla kielillä, mitä Turkissa on. Itse en tosin oikein erota, milloin kieli vaihtuu. Lattialla työskentelevät kokit valmistavat perinteistä turkkilaista ruokaa, joka on aina kuulunut miesten valmistettavaksi, koska siinä tarvitaan paljon voimaa.