Bett 2015

IMG_5089

20-24.1.2015
Viime vuoden Bett-tapahtuma jäi väliin, joten nyt olikin mielenkiintoista lähteä katsomaan mitä uutta maailma tätä nykyä tarjoaa koulutusteknologian puolella oman työkenttäni näkökulmasta. Ennakkoajatuksena kiinnostuksen kohteina oli tietysti Microsoftin esitykset/demot, Applen osastot, ja laitepuolelta ainakin edulliset koulukäyttöön soveltuvat tablet-laitteet, Misacast-teknologia ja 3D-printterit.

Pilvipalvelut on in

Microsoftin kaveri (opettaja itsekin) esittelee OneNote class notebooks -toimintaa luokan kanssa. Tämän työkalun voi ottaa käyttöön Office 365:n Sivustoilla.
Microsoftin kaveri (opettaja itsekin) esittelee OneNote class notebooks -toimintaa luokan kanssa. Tämän työkalun voi ottaa käyttöön Office 365:n Sivustoilla.

Internetin kehittymisen myötä tiedostojen tallentaminen elää nyt murroksessa, joka näkyi hyvin myös Bettissä. Pilvipalvelut tarkoittaa käytännössä valtavaa määrää eri puolille maailmaa sijoitettuja internetiin liitettyjä palvelintietokoneita, joiden kapasiteetti on periaatteessa kenen tahansa käytettävissä. Näkyvimpiä pilviresurssien tarjoajia ovat Microsoft, Apple, Google, Yahoo… eli isot tunnetut nimet. Käytännön etuja ovat mm. tallennuskapasiteetin joustavuus: kaikilla on käytettävissä niin paljon tilaa kuin tarvii (laajennukset toki yleensä pientä lisämaksua vastaan), ja lisätilan saaminen käy helposti ja hetkessä tarvitsematta ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan sopimuksen laajentamista varten. Microsoftin kohdalla kyseessä on käytännössä Office 365 -palvelu, joka löytyy sekä kuluttajapuolelta että organisaatioille suunnattuna palveluna.

Kuluttajapuolella toimii ensinnäkin ilmainen Microsoft-tili, joka jatkaa perinteistä Hotmail-palvelua. Se sisältää osan Office 365:ssa olevista keskeisimmästä ominaisuuksista (esim. Outlook-sähköposti, OneDrive-tiedostopalvelut, kalenteri, Office-ohjelmien selainkäyttöiset OnLine-sovellukset tyyliin Word OnLine). Käyttäjä voi laajentaa ominaisuuksia hankkimalla maksullisen Office 365 -palvelun, jolla saa mm. asennusoikeuden täysimittaiseen Office 2013 -ohjelmistopakettiin, 1 teratavun tallennustilaan pilvestä yms.

Yrityksille ja organisaatioille suunnattu Office 365 sisältää edellisten lisäksi paljon muitakin työkaluja. Se toimii organisaation sisäisenä työkaluna sisältäen mm. oman ylläpitäjän hallitsemat käyttäjätunnukset. Siellä voi myös luoda työryhmäsivustoja, jolloin esimerkiksi jokaiselle kaupungin koululle voisi luoda omat sivustonsa, jotka puolesta voivat sisältää alisivustoja, kuten vaikkapa luokat. Sivustoille voidaan upottaa valtavasti toimintoja, kuten tiedostojen tallentaminen, resurssikalentereja vaikkapa luokkatilojen ja laitteiden varaamiseen, keskustelualueita, OneNote class notebookseja, muistioita, linkkilistoja yms. Monet suomalaiset kaupungit ovat jo lähteneet Office 365 -käyttäjiksi, niin myös Oulu. Mahdollisuudet näyttävät erinomaisilta mahdollistaen tvt:n käytön helpolla tavalla kaikille opettajille, niillekin, jotka eivät suoranaisesti koe ”sisäistä paloa” asiaa kohtaan.

OneNote class notebooks -työskentelyn esittelyä rapakon takana (video by Microsoft)

Älytykit ja -taulut on out, älynäytöt ja langaton siirto tulee

Älytaulut ja älytykit loistivat poissaolollaan. Niiden tilalla oli isot kosketusälynäytöt.
Älytaulut ja -tykit loistivat poissaolollaan. Niiden tilalla oli isot kosketusnäytöt.

Kun vielä takavuosina (Bett 2012) esillä oli valtava määrä älytauluja ja älytykkejä, niin nyt ne loistivat poissaolollaan. Niiden tilalle ovat tulleet kosketusnäytöt. ISOT kosketusnäytöt. Esimerkiksi Aronetin (SmartBoard) osastolla ei näkynyt ainuttakaan tykki/älytaulu-yhdistelmää.  Oli vain isoja kosketusnäyttöjä ja niiden kanssa toimivia ohjelmistoja. Käytännössä ne siis olivat kyllä ”älytauluja”, mutta ilman tykkiä. Myöskin ”älynäyttö”-käsitettä näkee käytettävän. Nämä isot kosketusnäytöt vaikuttivat itse asiassa niin mielenkiintoisilta, että voisi jopa harkita sellaisen hankkimista omaan olohuoneeseen television tilalle!

Älynäytön kuva voidaan tuoda langattomasti näkyviin periaatteessa miltä tahansa luokassa olevalta tietokoneelta/tabletilta/puhelimelta, kunhan laitteessa vain on tarvittava ominaisuus. Tällaisessa tiedonsiirrossa ei ole oikein yhtä ja ainoaa standardia, vaan eri valmistajilla on omansa. Microsoftin Windows 8.1 (ja uudemmat) tukevat Miracastia, samoin Android 4.2 (ja uudemmat), kun taas Applen vastaava teknologia on Airplay ja Googlella vielä oma ChromeCast. Asiaa ei helpota sekään, että monet muut valmistajat käyttävät Miracastista sitten ihan omia nimityksiään.

Älynäyttöä hankittaessa kannattaakin siis selvittää myös se, millaisia langattoman tiedonsiirron tekniikoita se tukee, jotta laitteesta saataisiin luokassa kaikki hyöty irti. Tällä hetkellä koko paletti tuntuu olevan vielä hiukan ”vaiheessaan”, joten rauhallisuus on valttia. Jos taulu tukee Miracastia, niin sen pitäisi siis toimia Windows 8.1 ja Android 4.2 -laitteiden kanssa, mutta Applen laitteita varten pitäisi olla vielä AppleTV. Langallisina kaikki toki toimivat hyvin vaikkapa HDMI-liittimen kautta.

iPadien vahvan voittokulun vuoksi tällä hetkellä eniten käytetty teknologia kouluissa lienee videotykkiin kytketty AppleTV, jonka avulla oppilaat voivat esimerkiksi vuorotellen esitellä omia iPadillä tehtyjä tuotoksiaan koko luokalle. Lisätietoja langattomasta tiedonsiirrosta.

3D-printterit jatkavat tuloaan

3D-tulostimilla voi tulostaa monenlaisia esineitä, esimerkiksi talon pienoismalleja.
3D-tulostimilla voi tulostaa monenlaisia esineitä, esimerkiksi talon pienoismalleja.

Tämä tuoteryhmä on noussut laajaksi ja kiinnostavaksi tuoteryhmäksi, ja huomiota kiinnitti nimenomaan se, että niitä on yhä enemmän tarjolla kohtuulliseen hintaan. Toimintaperiaate on se, että tietokoneella tehdään kuva (esim. hammasratas, silmälasin sanka, nukke jne) ja printteri tulostaa sen, eli valmistaa halutun osan. 3D-tulostuksen mahdollisuudet ovat huimat – esimerkiksi hammaslääkäri voi asiakkaan odotellessa tulostaa poistetun hampaan tilalle uuden, ja toisaalta äskettäin kiinalaiset valmistivat maailman ensimmäisen tulostetun betonitalon (maailman ensimmäinen tulostettava talo). Siinä printterin tulostusmateriaalina on betoni.

 Halpoja tabletteja koulu- ja kotikäyttöön

Tällaisen 7-tuuman näytöllä varustetun Windows 8.1 -tabletin saa jo satasella. Hintaan sisältyy Office 365 -lisenssi, mikä tarkoittaa käytännössä kaikkien aitojen Office 2013 -ohjelmien läsnäoloa. Office 365 on arvoltaan reilut kuutisen kymppiä, joten yksityiskäyttäjä voi vuoden kuluttua voi miettiä  uusiiko lisenssin vai laitteen. Meillä Oulussa lisenssi sisältyy kaikille oppilaille ja opettajille koulun puolesta.
Edullinen Windows 8.1 -tablet.

Oman työn kannalta erityisen mielenkiintoisia olivat 7-tuumaiset Windows 8-tabletit. Niissä käyttöjärjestelmän ja ohjelmistot saa ilmaiseksi, joten maksamaan joutuu vain itse laitteesta. Esimerkiksi Linx-tabletin hinta oli 79 puntaa sisältäen Windows 8.1 -käyttöjärjestelmän ja keskeiset Microsoftin ohjelmat. Halvimmatkin uudet Windows-tabletit sisältävät myös Miracast-ominaisuuden, koska se on Windows 8.1 -järjestelmään siisäänrakennettuna.

Tuollaisen 7-tuuman näytöllä varustetun Windows 8.1 -tabletin saa jo satasella. Hintaan sisältyy Office 365 -lisenssi vuodeksi, mikä tarkoittaa käytännössä mm. kaikkien aitojen Office 2013 -ohjelmien läsnäoloa. Office 365 on arvoltaan reilut kuutisen kymppiä, joten yksityiskäyttäjä voi vuoden kuluttua voi miettiä uusiiko lisenssin vai laitteen. Meillä Oulussa lisenssi sisältyy kaikille oppilaille ja opettajille koulun puolesta.

Kuvan laite on ProCaster Yedi 7″ ja sitä myy mm. verkkokauppa.com:
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/49307/dxvtj/ProCaster-Yedi-7-Windows-8-1-tablet

Aiemmat Bett-blogini

Bett 2013: https://markusaalto.wordpress.com/2013/01/28/bett-2013/

Bett 2012: https://markusaalto.wordpress.com/2012/01/23/bett-2012/

EduCloud Alliance

educloud_alliance_logo2EdCloud Alliance laitettiin virallisesti alulle Tampereella 22.10.2014 pidetyssä tilaisuudessa. Linkki etälähetyksen videointiin tämän jutun lopussa.

Mikä ihmeen EduCloud?

EduCloudin (ent. Kansallinen Pilviväylä) ideana on koota yhteen koulussa tarvittavia digitaalisia materiaaleja ja resursseja. Sitä voisi verrata vaikkapa maailmanlaajuisesti hotellipalveluita yhteen kokoavaan nettisivustoon, jossa käyttäjä voi hakea ja vertailla eri hotelleja, ja josta löytyy esim. myöskin käyttäjien omakohtaisia arvioita kohteista. Kullakin materiaalin tai palvelun tarjoajalla voi siitä riippumatta samalla olla omiakin tarjontakanaviaan, EduCloud vain tarjoaa eri toimijoiden tuotteita samasta paikasta kootusti.

Vaikka EduCloud haluaakin painottaa toimintaansa avoimen lähdekoodin tuotteille, mukana voi olla myös maksullisia materiaaleja. Nyt pilotointivaiheessa kuitenkin kaikki tuotteet ovat ilmaiseksi käytettävissä.

EduCloudilla on myös yhteistyötä Viron kanssa.

Kertakirjautumisella sisään

EduCloudin käytön halutaan olevan joustavaa, joten tavoitteena on myös, että yksillä tunnuksilla pääsisi kaikkiin palveluihin ja materiaaleihin. Alkuun sosiaalisen median tunnuksista olisi käytettävissä Twitter, Linkedin ja Facebook, mutta oppilaita ohjataan käyttämään oman oppimisalustan tunnuksia sikäli, kun ne saadaan linkitettyä järjestelmään mukaan.

Ensimmäinen pilotti

Tällä hetkellä hankkeessa on mukana reilut 20 koulua ja 5 oppimisalustaa (Moodle, Fronter, Dream, It’s Learning ja Peda.net). Ensimmäisen vaiheen pilottiin ei oteta enää uusia kouluja, mutta kiinnostuneiden koulujen kannattaa ottaa yhteyttä kuullakseen miten mukaan pääsisi sitten jatkossa. Alussa materiaaleja on vielä melko vähän ja tässä haetaankin nyt asialle hyväksyntää kentältä, että onko suunta oikea. Tärkeää hankkeessa on konkreettisuus, eli pitää tapahtua konkreettisesti kouluja hyödyntäviä asioita. Muutenkin kokonaispalvelun rakentaminen on vasta alussa, ja se on jakautunut allianssin ja ministeriön kesken.

Ensimmäinen pilotti on kestoltaan vain 23.11. – 5.12.2014, jotta saataisiin pikaisesti tietoa ja tuntumaa asiaan. Tammikuussa asia jatkuu eteenpäin ensimmäisen pilotin kokemusten pohjalta.

Merkitys Suomelle

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru näkee EduCloudin parantavan mahdollisuuksia koulujen tasa-arvoistumiselle digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru näkee EduCloudin parantavan mahdollisuuksia koulujen tasa-arvoistumiselle digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru ilmaisi huolensa maan koulujen tasa-arvoisuudesta digitaalisuuden käytön suhteen. Parhaimmillaan koulut ovat asiassa erittäin aktiivisia, mutta toisaalta on kouluja, joilla nykyteknologian käyttö jää hyvinkin vähälle. Tähän haasteeseen hän toivoisi EduCloudin tuovan apua siinä mielessä, että kun palvelut ovat selkeästi tarjolla ja helposti saatavilla, se toisi digipalvelut lähemmäksi myös niitä, jotka eivät ole oikein päässeet vauhtiin niiden käytössä.

Ministeri korosti oppilaiden motivaation merkitystä opiskelussa. Huolestuttavaa on, että vaikka suomalaiset oppilaat edelleenkin menestyvät kohtuullisesti Pisa-tutkimuksissa, he ovat kouluviihtyvyydessä neljänneksi viimeisiä. Hänen mukaansa koulumotivaatiossa on nähtävissä suuria eroja ihan jo oppilaiden vanhempien koulutustaustojen pohjalta: korkeammin koulutettujen vanhempien lapset ovat motivoituneita opiskelemaan. Tuo motivaatio tulee vanhemmilta ”perintönä”, kuten tekee myös kielteinen asennoituminen. Tällainen jakautuminen pitäisi saada katkaistua. Opiskelumotivaatioon pitäisi nyt peruskoulussa kiinnittää erityisen painokkaasti huomiota, jotta nykypolven oppilaista tulisi aikanaan myöskin opiskeluun kannustavia vanhempia. Yhtenä merkittävänä motivointikeinona Kiuru näkee sen, että koulu eläisi toimintatapojensa osalta samassa ajassa, kuin muukin yhteiskunta.

Lisätietoja

Etälähetyksen videointi: http://youtu.be/lf_l7G1N-aY?t=44m30s

EduCloud Alliansen verkkosivu: https://portal.educloudalliance.org/

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkolehti: http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2014/2003/pilvivayla.html

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivusto hankkeesta: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/pilvivayla/index.html

LinkedIn-keskusteluryhmä: https://www.linkedin.com/groups/EduCloud-Alliance-Pilviv%C3%A4yl%C3%A4-6671440?home=&gid=6671440&trk=anet_ug_hm&goback=%2Egmp_6671440

ITK 2014 – Pedagogiikka palaa

Keskiviikko 9.4.2014

iPad oppimisessa / Workflow

Workshop by APD-kouluttajat Jukka Kilpiä, Janne Nissinen ja Timo Kainulainen

Jukka Kilpiä veti Janne Nissisen ja Timo Kainulaisen avustamana tämän aamupäivän kolmituntisen workshopin, jossa perehdyimme iPadin käyttöön kahden eri tehtävän kautta, joita voi ihan sellaisenaan soveltaa koulussa oppilaiden kanssa.

Ensimmäisessä pääsimme toimittajiksi ja tehtävämme oli raportoida TV-uutisiin linnunradaltamme löytyneestä uudesta planeetasta. Työ aloitettiin tallentamalla omaan iPadiin kuva Voyger-luotaimesta ja toinen kuva itse planeetasta. Ne tuotiin Explain Everything -appiin (ohjelmaan), jossa Voyager kiersi planeettaa ja selostaja selosti tilannetta. Lopuksi tuotos vietiin videotiedostoksi, jotta se saataisiin sitten iMovieen.

Seuraavassa vaiheessa kuvasimme itseämme selostamassa tapahtumaa. Puhe tuli siis nauhoitettua uudelleen, mutta tällä kertaa selostajan näkyessä kuvassa.

Nyt avattiin iMovie (videoeditointi), johon viimeksi tallennettu video tuotiin. iMovien teemaksi valittiin Uutiset. Sen jälkeen projektiin lisättiin Voyager-klippi upotettuna kuvana (picture-in-picture), otsikot sekä uutisten taustamusiikki valmiista iMovie-taustoista. Lisäksi video liitettiin Pages-ohjelmalla tehtyyn sivupohjaan.

Toisessa työssä teimme äidinkieli-aiheisen sarjakuvan Strip Design -appilla. Työ aloitettiin ottamalla iPadilla kolme valokuvaa joistakin konkreettisista aiheista. Kun kuvat oli otettu, annettiin ohjeeksi tehdä niistä sarjakuva, jonka puhekuplissa on äidinkieleen liittyviä käsitteitä. Meidän kohdallemme osui verbi. Lopuksi useampi sarjakuva koottiin yhteen Book Creator -appilla.

Luovasti iPadillä / Garageband ja iMovie

Tämän osuuden päävetäjänä toimi Janne Nissinen muiden avustaessa. Ideana oli koostaa video, jonka taustamusiikki tehdään itse Garagebandillä. Halutessaan sai tehdä animaation Stop Motion -appilla, tai sitten käydä kuvaamassa ITK- tai Aulankoaiheista materiaalia hotellin sisä- ja ulkopuolella. Valitsin jälkimmäisen. Ohjeena oli kuvata materiaalia yhteensä 1-3 minuuttia, minkä jälkeen materiaali editoitaisiin iMoviessa halutun mittaiseksi. Minulle lopputuotoksesta tuli jokseenkin tasan minuutti. Kun video oli oikeassa mitassaan, sille ryhdyttiin tekemään taustamusiikkia Garagebandillä. Onnistuin tekemään minuutin mittaisen biisin, jonka vein sitten suoraan Garagebandistä iMovieen. Lopputulos ei ole häävi, mutta asia tuli selväksi.

Pitkän päivän päätteeksi käytiin vielä Oulun porukalla (ja Kempeleen, jonka Ouluun liittyminenkin tuli sovittua samalla) tutustumassa Sanoma Pron uuteen oppimisympäristöön, jonka jälkeen pulahdus Aulangon kylpylän altaisiin tuntui oikein mukavalta.

Konferenssi jatkuu…

Konferenssin virallisen kaksipäiväisen osuuden avasi tutkimusjohtaja Jarmo Viteli, minkä jälkeen opetusministeri Krista Kiuru piti oman puheensa. Ministerin jälkeen olivat äänessä vielä Bill Shribman, Evan johtaja Matti Apunen ja tutkijatohtori Carita Kiili Jyväskylän yliopistosta.

Sali oli tupaten täynnä, joten päädyin lopulta juttusille Pasi Mattilan kanssa aiheesta 3D-ympäristöt. Kaveri on jo pitkään vienyt eteenpäin ajatusta 3D-ympäristöjen käytöstä opetuksessa. Jos olet käyttänyt Second Lifeä, niin saat hiukan kiinni ideasta. Tässä on mielestäni hyvä esimerkki siitä ”myyräntyöstä”, mikä jonkun on tehtävä, jotta asiat etenee. Tuotteelle löytyy kiinnostusta Suomen lisäksi eri puolilta maailmaa, mutta näin radikaalin ja uuden toimintatavan vieminen arkikäyttöön vaatii näkemyksen ja kovan sinnikkyyden lisäksi myöskin aikaa. Kertakaikkiaan hienoa työtä nämä kaverit tekevät!
http://finpeda.fi

AMK-opinnäytetyöskentelyä pilvessä – case PROksi
Reititin.metropolia.fi
http://itk.fi/2014/ohjelma/foorumi/532
Esitykseen liittyviä linkkejä: http://proksi.metropolia.fi/, http://reititin.metropolia.fi/

Konferenssin parasta antia omalle kohdalleni. Hienoa nähdä, miten uutta teknologiaa hyödynnetään mielekkäällä tavalla. Ei keksitä uusia oppimisympäristöjä, vaan hyödynnetään olemassa olevaa luontevalla tavalla. Hankkeessa on huomioitu keskeiset toimijat – opiskelijat, opettajat ja työnantajat – ja heidän todelliset tarpeensa amkin opinnäytetöissä.

Mielenkiintoinen osio oli PROksi -aihepankki. Sinne mikä tahansa yritys voi heittää aiheita heitä itseään kiinnostavista asioista, joihin haluaisivat löytää ratkaisun. Aihe voi olla mikä vaan, jopa tyyliin ”meillä on uusi yritys ja haluaisimme keksiä jotain kivaa, mitä kukaan muu ei ole vielä tehnyt”. Tähän mennessä kansalaisjärjestöt, startup-firmat ja pienet yritykset ovat olleet aktiivisia aiheiden lisääjiä.

Haasteitakin on ollut:

  • vaihtelevat digitaaliset taidot
  • Avoimessa tilassa kirjautumisen pelko
  • Keskeneräisyyden sietäminen
  • Työnantajien pelko liikesalaisuuden menettämisestä
  • Henkilöresurssi opiskelijan ohjaamiseen
  • Opettajien pedagogiset haasteet

Järjestelmä on maksuton, mutta silti kustomoitavissa kunkin oppilaitoksen itsensä näköiseksi. Ehdottomasti tarkemman tutustumisen arvoinen juttu!

iPadit

Näyttää siltä, että iPadit ovat tulleet jäädäkseen, nimittäin niihin liittyviä esityksiä oli jopa yllättävän paljon. Viehätys lienee helppokäyttöisyydessä ja laadukkaissa ohjelmistoissa. Kielteisiäkin kommentteja kuului: ”kaikki alkaa näyttää ja kuulostaa iPadeillä tehdyltä”. Toisaalta voisi ajatella, että mitä sitten, eihän niitä tuotoksia oikeasti muille tehdä eikä niitä kukaan edes katso. Tärkeintähän on se prosessi, jossa jotain asiaa käsitellään. Jos sen käsitteleminen iPadillä on helppoa ja jopa hauskaa, niin itse asiahan saa silloin entistä enemmän huomiota sen tekijältä.

Loppusanat

Piti sitten vielä perjantaina vierailla Oulun yliopiston osastolla, jossa pääsin sanomaan painavan mielipiteeni väitteeseen ”opettajan ei tarvitse kehittyä, peruskoulutus riittää”.