ITK 2013 – Tulevaisuus pelissä

20130412-112717.jpgJos tänä vuonna ei ilmassa vielä ollutkaan kevään merkkejä, niin varma kevään merkki on kuitenkin ITK-konferenssi Hämeenlinnan Aulangolla. Viimeisten 14-15 vuoden aikana on tainnut jäädä yksi kerta käymättä, joten kai tästä on jo jonkinlainen perinne tullut. Tämän vuoden teema on Tulevaisuus pelissä mielenkiinnolla lähdettiin katsomaan mitä kaikkea se tuo tullessaan.

Varsinainen ITK-konferenssi on kaksipäiväinen, mutta se alkaa jo keskiviikkona workshop-päivällä. Tänä vuonna workshopeja oli kaikkiaan 16, joista osa aamupäivän tai iltapäivän tapahtumia, osa kokopäiväisiä. Itse osallistuin kokopäivän kestävään AMKien järjestämään workshopiin, jossa punaisena lankana oli virtuaalitilat ja teknologian kehittyminen vuoteen 2030 saakka. Päivä koostui alustuksista ja keskusteluista. Todettiin, että tulevaisuuden teknologiset näkymät on hyvin vaikuttavat, mutta toisaalta asioiden koulutuspuolella arveltiin etenevän aika lailla saman suuntaisella tahdilla, kuin tähänkin saakka: pienin askelin. Yhteinen mielipide oli, että toimivat systeemit jäävät elämään, jos ne aidosti tuovat opetukseen lisäarvoa. Workshopin kotisivulta löytyy alustusten materiaalit ja muuta lisätietoa.http://www.itk.fi/2013/ohjelma/workshop/85

Torstain avajaisissa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä oli avauspuheessaan huolissaan suomalaisen koulun tilanteesta tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa. Numeraalisten vertailujen näkökulmasta Suomi on aika paljon jäljessä Euroopan kärkeä tietokoneiden määrässä. Vielä huonompi on tilanne opettajien pedagogisten taitojen suhteen myöskin konemäärään suhteutettuna. Pääjohtaja pohtikin, että ellei tilanteeseen saada muulla tavalla korjausta, se on hoidettava normilla. Toisaalta hän oli iloinen ja huojentunut siitä, että tässäkin tapahtumassa oli 1600 opetusalan ammattilaista ratkomassa näitä haasteita. Tässä Tarmo Toikkasen mainio kolumni asiaan liittyen: http://tarmo.fi/blog/2013/04/suomessakin-keskusjohtoiseen-opetukseen/

Esityksiä löytyi joka lähtöön valtavasti, ja monta mielenkiintoista joutui taas kerran ohittamaan päällekkäisyyksien vuoksi. Erno Lehtinen avasi aritmeettisten pelien lähtökohtia mielenkiintoisesti ”aritmeettisten taulujen” näkökulmasta, ja jatkuen siitä matemaattisten strategioiden hyödyntämiseen. Tältä pohjalta hän on työryhmineen lähtenyt kehittämään NumberNavigation-peliä. Tästäkin tullaan saamaan jatkossa lisää tutkimustietoa, joten jäämme kiinnostuneina odottamaan.

Mikko Laakso kertoi ViLLE-järjestelmästä, joka on oppimisympäristö, joka on suunniteltu opettajalle. Järjestelmässä voi luoda tehtäviä, jotka tarkistaa itse itsensä. Tuollaisen välittömän palautteen voi kytkeä myös pois päältä kokeita varten. Tehtäviin upotetut pelilliset ominaisuudet tuovat kokonaisuuteen lisää mielenkiintoa.
http://www.itk.fi/2013/ohjelma/teemaseminaari/209

Millaiset asiat sitten tuntuivat tänä vuonna nousevan pinnalle? Omasta näkökulmastani esiin nousivat sähköiset oppimateriaalit ja pelillisten ominaisuuksien liittyminen niihin. Ne nousivat esiin heti aloituspuheenvuorossa, mutta olivat paljon esillä myös foorumiesityksissä ja messustandeillä. Ne hakee muotojaan nyt erittäin aktiivisesti ja html5 on syrjäyttämässä flash-teknologian.

Summa summarum: kehitys kehittyy ja asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella.

Kun 1600 opetusalan ammttilaista kokoontuu Aulangolle, niin sanan "pedagogia" kuulee aika monta kertaa. Eräs luokanopettaja sanoi, että hän ei ole viimeisen vuoden aikana keskustellut opettamiseennliittyvistä asioista niin paljon, kuin nyt. Koulussa ei ole ehtinyt.

Kun 1600 opetusalan ammttilaista kokoontuu Aulangolle, niin sanan ”pedagogia” kuulee aika monta kertaa. Eräs luokanopettaja sanoi, että hän ei ole viimeisen vuoden aikana keskustellut opettamiseennliittyvistä asioista niin paljon, kuin nyt. Koulussa ei ole ehtinyt.

Mainokset

Bett 2013

Tänä vuonna Bett-messut siirtyivät Olympia-hallista ExCel-messukeskukseen. ExCelin sisääntulo oli varsin selkeä.

Tänä vuonna Bett-messut siirtyivät Olympia-hallista ExCel-messukeskukseen. ExCelin sisääntulo oli varsin selkeä.

Tämä oli kolmas käyntini Lontoon Bett-messuilla. Bett on Euroopan suurin koulutusteknologian tapahtuma, joten työni kannalta sen sisältö on varsin keskeistä. Olin työkaverini kanssa messuilla OAMK:n lähettämänä, mutta myöskin Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista väkeä oli mukana reilut 20 kollegaa, mikä myöskin kertonee jotain aiheen kiinnostavuudesta. Aiemmilla kerroilla tilaisuus järjestettiin Olympia-messukeskuksessa, joka oli sijainniltaan kohtuullisen lähellä Lontoon keskustaa. Tämän vuoden messut pidettiin ExCel-hallissa, joka sijaitsee Victoria-aseman paikkeilta Thames-jokea myötäillen n. 15 km itään päin. Maanalaisella matkaan on varattava käytännössä tunteroinen ja reittivalinnasta riippuen selviää 1-2 vaihdolla. Hotelleja on toki myös heti ExCelin vieressä, mutta ne tulevat varatuiksi melko aikaisin. Valtavassa ExCel-keskuksessa pyöri nytkin Bettin lisäksi pari muutakin messua.

Edellisen vuoden Bett-messuista kirjoittelin artikkelissa https://markusaalto.wordpress.com/2012/01/23/bett-2012/. Tähän koetan hakea välähdyksiä asioista, jotka nousivat jostain syystä itselleni esiin aiempia kertoja enemmän.

Maailmalla kuuma keskustelun aihe on robottiautojen tuleminen, joten silmään sattui täälläkin robottiteknologia. Tanssivassa robotissa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta indikoiko tämäkin silti olemassa olevaa murrosta?

Maailmalla kuuma keskustelun aihe on robottiautojen tuleminen, joten silmään sattui täälläkin robottiteknologia. Tanssivassa robotissa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta indikoiko tämäkin silti olemassa olevaa murrosta?

Robotiikkaa oli havaittavissa myöskin vauvanhoitoon liittyvässä opastamisessa. Robottivauvan käsittely on paljon turvallisempaa, kuin oikean. Ehkä tätä kautta ainakin ensisynnyttäjän itsetuntoa saadaan hiukan rohkaistua.

Robotiikkaa oli havaittavissa myöskin vauvanhoitoon liittyvässä opastamisessa. Robottivauvan käsittely on paljon turvallisempaa, kuin oikean. Ehkä tätä kautta ainakin ensisynnyttäjän itsetuntoa saadaan hiukan rohkaistua.

Toinen huomiota kiinnittänyt asia oli 3D-grafiikka. Aika vaikuttava kokemus esim. tutkia sydämen toimintaa niin, että sydän leijuu silmien edessä ja sitä voi pyöritellä (tietsikan hiirellä) ja ottaa siitä vaikkapa halkileikkausnäkymän. Siinä tarvittiin vielä 3D-lasit, mutta nähtiinpä nyt sitten myöskin ilman laseja toimiva 3D-näyttö.

Kuvassa olevat lentokoneet olivat siinä näytöllä, paitsi se lähimpänä oleva, joka leijui näytön ulkopuoella. Jukka yritti ottaa sen siiven kärjestä kiinni, mutta ilmaahan se vain haroi.

Kuvassa olevat lentokoneet olivat normaalisti näytöllä, paitsi tuo lähimpänä oleva, joka leijui näytön ulkopuoella. Jukka yritti ottaa sen siiven kärjestä kiinni, mutta ilmaahan se vain haroi. Tähän ollaan siis menossa:  3D-grafiikka ilman 3D-laseja.

Valokuvasta kolmiulotteisuus ei käy kovinkaan selvästi ilmi, mutta ehkä sen voi hiukan aistia. 3D-grafiikan ohella silmiin pistävä seikka oli myös 3D-tulostus – se on tosiaankin todellisuutta ja hintansa puolesta vaikka kotiin hankittavissa oleva laite. Periaatteenahan siinä on se, että piirretään 3D-suunnitteluohjelmalla kuva jostakin esineestä (esim kännykän kuoret) ja tulostetaan se. Tulosteena tulee siis oikeat kännykän kuoret, jotka voi oikeasti ottaa käyttöön.

Tai jos arkkitehti piirtää talon, hän voi tulostaa siitä pienoismallin pöydälle.

Tässä arkkitehti on tulostanut piirtämästään rakennuksesta 3D-pienoismallin (katso lähikuva klikkaamalla kuvaa).

Esityksiäkin kuunneltiin, ja tietysti meitä kiinnosti erityisesti Microsoftin Office 365, koska sitä ollaan Oulun opetustoimessa ottamassa käyttöön kuluvan vuoden kuluessa. Esityksessä ei sinänsä tullut esiin kovin dramaattista uutta, mutta mukavia havainnollistava demoja kyllä.

Microsoftin esitys Office 365 -järjestelmästä kiinnosti kävijöitä. Varsin toimivan tuntuisesta työkalusta tuntuisi olevan kyse!

Microsoftin esitys Office 365 -järjestelmästä kiinnosti kävijöitä. Varsin toimivan tuntuisesta työkalusta tuntuisi olevan kyse!

Linkkejä:


ITK’12, workshop-päivä

iPad-workshop by Ilona IT

20120418-141011.jpg

Tämän vuoden ITK käynnistyi omalta osaltani keskiviikkona Ilona IT:n iPad-workshopilla Risto Korhosen johdolla. Risto kertoili alkuun hiukan tablet-laitteiden maihinnoususta Suomen kouluihin, ja aikamoisella harppauksella niitä on tullutkin. Ilona IT on perustanut sivuston http://eduforum.fi/ jossa esitellään vinkkejä tablet-koneiden opetuskäyttöön.

Yksi keskeinen ajatus oli ”one-to-one”, eli yksi laite oppilasta kohti. Samalla puhuttiin myös periaatteesta ”bring your own device”, eli että koska oppilailla alkaa olla paljon älypuhelimia, padejä ja kannettavia tietokoneita, niin miksi niitä ei hyödynnettäisi koulussa!

Sitten alettiinkin perehtyä iPadin käyttöön. Tutustuttiin esim. kuvien ja videon ottamiseen ja käyttämiseen Explain Everything -ohjelmalla. Sillä voi tehdä esityksiä, joihin voi tuoda kuvia, tekstiä, kuvioita ja vaikkapa videota näyttävän nettisivun. Miellekarttojen tekoon sopii hyvin Mindjet tai Popplet. Viimeksi mainitussa voi viisi henkilöä muokata samaa miellekarttaa. Socrative-ohjelmalla (www.socrative.com) voi tehdä kokeita verkkoon. Ohjelmaa voi käyttää ihan selainpohjaisesti, tai sitten appseilla. Lisäksi tutustuttiin myös näihin: iMovie, Teacherpal.

iBooks Author -ohjelmaa käytetään Mac-tietokoneella, ja tuotoksia voi sitten käyttää iPadeillä. Kirjoja voi myös laittaa jakeluun iTunesiin joko maksullisena tai ilmaisena. Tommi Wallenius esitteli ohjelman käyttöä. iBooks Author on saman tyyppinen kuin Pages (Applen tekstinkäsittelyohjelma), ja siihen voi tuoda videota, ääntä, valokuvia ja myöskin muilla ohjelmilla luotuja sisältöjä (esim. Word). Lisäksi kirjaan voidaan tuoda widgettejä, kuten kuvagalleria, joka näyttää sivulla yhden ”kuvapaketin”, jonka kuvia voi selata pyyhkäisemällä. Esimerkkinä tutustuttiin Vuokko Kankaan 3-luokkalaistensa kanssa tekemään Eläinten talvi -nimiseen kirjaan, joka on saatavissa iBooks Storessa (ilmainen).

Hyväksi havaittuja appseja opetuskäyttöön

  • Photon (flashia näyttävä selain)
  • Puffin (flashia näyttävä selain)
  • Virtual History – Roma (maantieto/historia)
  • Star Walk (avaruuden tutkimiseen)
  • wolfram Alpha (matikka)
  • Minds of Modern Mathematics (matikan historiaa)
  • MathStudio (laaja ohjelma matikkaan)
  • Merck PSE HD (kemia)
  • Chemist (esim kemian kokeiden tekemiseen)
  • Data Collection
  • My Tracks
  • Pocket Body (biologia)
  • Pocket Heart (biologia)
  • Lisää ohjelmavinkkejä Ilona IT:n eduforum.fi-sivuston kautta rekisteröitymällä.

Koulu muuttuu – oletko valmis?

Seminaari Metsokankaan yhtenäiskoululla

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Oulun opetustoimesta.

Huom, tämä artikkeli ei ole mikään virallinen raportti tapahtumasta, vaan ainoastaan itseäni varten koottu muistijälki päivästä. Jos tästä on iloa jollekin, niin olkaatte hyvät.

Metsonkaan koulun yhdessä Microsoftin (Partners in Learning) kanssa järjestämä seminaari pidettiin Metsokankaan yhtenäisperuskoululla. Ohjelmassa oli kouluun tutustumista, koulun rehtorin tervetuliaissanat, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän esitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Uuden Oulun opetustoimessa. Opetustoimen tietostrategian johtoajatuksena on, että jokaisella opetustoimen oppilaalla ja opettajalla tulee olla tasa-arvoinen oikeus nykyaikaisiin työvälineisiin ja oppimisympäristöihin. Tavoitteen toteuttaminen vaatii myös rahallisia resursseja, minkä vuoksi asioissa joudutaan etenemään pykälä kerrallaan.

Osanottajia oli 120 henkeä, eli mukava määrä ottaen huomioon ajankohdan. Paikalla oli rehtoreita, opettajia ja muita opetusalan ihmisiä jopa ihan ulkomailtakin saakka.

Merja Narvo-Akkola puhui koulujen johtamisen kehittämisestä.

Juho Matti Norrena Jyväskylän yliopistosta ei päässytkään puhumaan aiheesta Innovatiivinen opetus ja oppiminen -tutkimusta, vaan sen sijaan kuulimme Espoon opetustoimen Merja Narvo-Akkolan esityksen aiheesta Koulujen johtamisen kehittäminen, josta hän on tehnyt myös väitöskirjan. Merja puhui mm. siitä, miksi suomalaista koulujärjestelmää pitäisi kehittää, vaikka Pisa-testeissä menestytään ja muut maat ihmettelevät, miksi me edelleen kehitämme koulua niin vahvasti, vaikka se on jo nyt niin menestyvä. Koulun johtamisen ja toimintakulttuurin kehittäminen tulee olemaan OPH:n yksi keskeinen painopiste. Kehittämistarpeet johtuvat mm. seuraavista:

  • OPS-uudistus
  • työhyvinvointi
  • resurssien käyttö
  • tasa-arvoisuus ja -laatuisuus
  • uudet tiedot johtamisesta, opetuksesta ja oppimisesta
  • moniarvoisuuden lisääntyminen ja oppimistulosten lasku Suomessa

Opetushallituksen ankkuritutkimusten perusteella oppilaiden osaaminen tuntuu olevan heikkenemässä. Nyt halutaan selvittää mistä se johtuu, jotta asiaa voitaisiin korjata. Tärkeää:

  1. työntekijöiden hyvinvointi
  2. asiakastyytyväisyys/oppimistulokset
  3. turvallisuus ja luottamus
  4. jaetut arvot ja visio
  5. jaettubjohtajuus
  6. osallistava päätöksentekojärjestelmä
  7. luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutus (sosiaalinen pääoma)
  8. innovatiivisyys ja kehittäminen

ITL-tutkimus (www.itlresearch.com) Tulevaisuuden taidot:

  • tiedon rakentaminen ja tuottaminen
  • ongelman ratkaisu ja luovuus
  • yhteisöllisyys ja yhteistyötaidot
  • itsesäätely ja -arviointi
  • vuorovaikutustaidot
  • globaali tietoisuus
  • tieto- ja viestintätekniikan taidot

Meillä Suomessa on keskusjohtoinen opetussuunnitelma, mutta opettajilla on suuri valta sen toteuttamiseen. Tämä perustuu opettajien hyvään koulutukseen ja Suomen koululaitoksen pedagogiseen käsitykseen opettamisesta ja oppimisesta. Nyt, kun koulua halutaan edelleen kehittää, joudumme miettimään paljon asioita uusiksi. Monia juttuja voisi kääntää päälaelleen: esim. meillä on käytetty luokasta poistamista rangaistuksena. Sen voisi kääntää niin päin, että ne, jotka osaa, voisivat poistua luokasta jatkamaan opiskelua itseohjautuvasti vaikkapa kirjastoon tai johonkin koulun oppimispisteeseen tietokoneen, oman mobiililaitteen, vihkon, kirjan tai kaverin kanssa.

Healthy Child – Ritaharjun yhtenäisperuskoulu

Opettajat Rea Tiilikainen ja Piia Vänskä

Ritaharjun liikunnanopettajien tempaus oppilaan elämänhallintataitojen kehittämiseen hyvinvointipäiväkirjan avulla. Siinä oppilas täyttää päiväkirjaa syömisistään ja liikkumisistaan. Lisäksi käytettiin myös Excell-pohjaa, jota oppilaat itse täyttivät koulussa tehtävien kuntotestien perusteella heti välittömästi testin jälkeen (oppilailla omat läppärit mukana liikuntatunnilla). Yksi hyvinvointipäiväkirjan osio oli myös sellainen, että oppilaat videoivat omia/toistensa liikuntasuorituksia ja vertasivat niitä mallisuorituksiin, jolloin itse pääsi kiinnittämään huomiota onnistumisiin ja kehittämiskohteisiin. Lisäksi kokonaisuuteen kuului myös musiikkiliikuntaosio. Projektista on koostettu myös hieno video, joka löytyy osoitteesta http://www.ratedesi.com/video/v/KUHz-Q1GEHY/Healthy-child.

Osaamisen johtaminen

Rehtori Vesa Äyräs Espoon Koulumestarin koulusta.

Yhteisöllisyys ei aina ole välttämättä ammatillista yhteisöllisyyttä, vaikka sitä sen juuri pitäisi olla. Meidän ei tarvi olla kavereita ja samaa mieltä kaikesta, vaan meidän tulee olla ammattilaisia ja yhteisöllisyydenkin pitää olla ammatillista. Kouumestarin koulu haluaa profiloitua innovatiivisena kouluna. Tämä toimii neljällä tasolla: lasten innovaatiot, opettajan innovaatiot, koulun innovaatiot ja kunta/opetustoimen innovaatiot. Yksi oppilaista/huoltajista lähtenyt innovaatio on oppilaiden itse vetämät kerhot, joita koululla on nyt 28 kpl. Tämä on rauhoittanut paljon monia oppilaita, jotka muuten ”touhuavat” paljon silloin, kun se ei olisi toivottavaa. Koulussa lähdettiin opettajuuden kehittämisestä. Alettiin tekemään enemmän yhteistyötä. Heillä aloitettiin ensin yhteistoiminta ilman tietokoneiden ja -verkkojen apua, eli lähdettiin liikkeelle yhteis- ja tiimiopettajuudesta. Se on selvästi parantanut henkilökunnan jaksamista. Tässä metodissa myöskin huoltajat kohdataan yhdessä, mikä näyttää uskottavana myös huoltajien silmissä. Huonosti käyttäytyvää oppilasta ei rangaista laittamalla oppilas käytävään tai reksin puheille, vaan sen sijaan päästetäänkin luokan ulkopuolelle ne hyvin toimivat oppilaat. Muut jäävät opettajan kanssa luokkaan. Oppilaat rakentavat oman lukujärjestyksen sen mukaiseksi, miten haluavat suorittaa annetut oppisisällöt. Jotkut saavat urakkansa valmiiksi jo keskiviikkona, jolloin he voivat käyttää loppuajan muuhun oppimiseen. Opettajien YT-aikaa on 60 min viikossa niin, että saman luokka-asteen opettajat suunnittelevat yhdessä tunnit. Työmäärä vähenee, kun tuntien suunnittelutyö jaetaan ja samalla tuntien laatukin paranee. Lisäksi on muut tiimit, joilla toimii ”vuorovaikutuksen” säännöt. Tarkoittaa sitä, että tiimien tekemiä päätöksiä ei ammuta alas eikä muuteta käytäväparlamenteissa. Kaiken toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että koulun kehittäminen ei saa tulla ylhäältä rehtorista käsin, vaan opettajat sunnittelevat koulun kehittymisen yhdessä.

Osaamiskarttatyökalu

Rehtori Kalle Komulainen, Metsokankaan koulu, Oulu

Rehtori Kalle Komulainen, Metsokankaan koulu, Oulu.

Metsokankaan rehtori Kalle Komulainen esitteli eri yhteistyötahojen kanssa kehitetyn Excell-pohjaisen työkalun, jota voi hyödyntää opettajien osaamistason kartoittamiseen. Lisäksi Kalle esitteli Microsoft Partners in Learning School Research -tutkimuksen taustoja ja antia. Esimerkiksi oppimisen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle hätkähdytti: sitä ei näyttänyt olevan omalla koululla juuri ollenkaan! Seurasi hyvä esimerkki ja yhteenveto siitä, mitä asialle voisi tehdä.

Kallen jälkeen Arto Willman (Oulun opetustoimi) puhui opettajuuden muuttumisesta viime vuosikymmenistä nykypäivään ja aina vuoteen 2030 saakka. Esityksen sisältö liikkui samoissa asioissa kuin edellistenkin ja toimi ikäänkuin selkiyttävänä yhteenvetona niistä. Arto puhui oppilashuoltotyöstä, mutta myös rajojen ylittämisen rohkeudesta sekä yhteisen suunnitelman merkityksestä. Lopuksi kuultiin vielä Otto Leskisen (Metsokankaan koulu, luokaopettaja) esitys uuden Hiekkavaaran koulun pedagogisen suunnittelun taustoista ja lähtökohdista.

Virallisen osuuden jälkeen Marianna Nieminen Microsoftilta esitteli X-Boxin uutta Kinect-peliä, jossa peliohjaimena toimii ihmisen oma keho. Pelaaminen alkaa sillä, että pelaaja astuu X-Boxin kameran eteen, joka skannaa pelaajan kehon. Itse pelaamiseen ei siis käytetä erillistä peliohjainta, vaan ohjaimena toimii koko keho. Peliä on viety myös kouutukseen ja siitä on saatu hyviä kokemuksia mm. autististen lasten kanssa.

Pähkinänkuoressa

Tärkein päivän viesti oli se, että opettajan arkityö tulee jatkossa perustumaan yhteisopettajuuteen kahden, kolmen tai useamman opettajan toimesta niin, että esim. rinnakkaisluokat yhdistetään yhdeksi suureksi luokaksi. Lisäksi koko koulun kaikkien opettajien yhteistoiminnallisuuden merkitys kasvaa yhä enemmän.

Linkkejä

Muita aiheeseen liittyviä videoita


iPadillä Windowsia ja Liven SkyDriveä

20120223-234014.jpg

Tuo yllä oleva kuva on ruutukaappaus iPadistä.

Tässä on nyt iPad2 kädessä eka päivää ja heti piti lähteä kokeilemaan ihan uusinta uutta, eli virtuaalista Windows-työpöytää ja sen myötä tietenkin Windows Liven SkyDriveä. Kysymys kuuluu: voiko iPadillä luoda ja muokata SkyDrivessä kansioita ja tiedostoja? Vastaus on: kyllä voi. Mutta siihen tarvitaan ainakin vielä tällä hetkellä virtuaalinen työpöytä. Sellaisen saaminen onkin sitten oma juttunsa, mutta meillä Oulussa sen tarjoaa Oulun Tietotekniikka (OTT).

Käyttöönotto oli naurettavan helppoa, mutta Windowsin käytettävyydessä tablet-laitteella on vielä hiomista. Suunta tuntuu kuitenkin oikealta, joten hyvältä näyttää. Alla kuvassa tilanne, jossa iPadillä on aloitettu testitiedosto SkyDrivessä, kirjoitettu tekstiä ja tuotu digikameralla otettu kuva.

20120223-234357.jpg

Tässä vielä osoite alkuperäiseen tiedostoon:
https://skydrive.live.com/redir.aspx?cid=633628829ff9ac7d&resid=633628829FF9AC7D!1060&parid=root

P.S.2. Koko tämä juttu tehtiin tällä yhdellä iPadillä kuvankaappauksineen kaikkineen. Kitarakuva tuotiin luontevasti ouka-tunnukseni alla olevasta kuvat-kansiostani. Tätä WordPressin-blogia kirjoittaessani en enää käyttänyt Windowsia, vaan iPadin WordPress-sovellusta (ilmainen). MELEKONEN! 🙂


Bett 2012

Bett-messut on suuri koulutusteknoogian joka tammikuinen tapahtuma Lontoossa. Tammikuussa 2012 Bettiin osallistui Oulun opetustoimesta 43 henkilöä. Joukko koostui pääosin rehtoreista ja kehittäjäopettajista.

Koulun käytävän varrella oli tällaisia luokkia, joiden käytävän puoleinen seinä oli lasia. Siitä pystyi hyvin seuraamaan tunnin tapahtumia. Tämäkin kuva on otettu käytävältä lasin läpi.

Varsinaiset messut käynnistyivät keskiviikkona, mutta osa oululaisista kävi jo tiistaina tutustumassa Kentissä sijaitsevaan uudistushenkiseen kouluun nimeltä Cornwallis Academy. Itse olin siellä viimeksi muutama vuosi sitten, ja silloin koululla oli hienot tavoitteet, mutta käytännön toteutus oli vielä hiukan kesken. Nyt he olivat saaneet vanhan koulun tilalle kokonaan uuden koulurakennuksen, joka oli alunperinkin suunniteltu heidän haluamallaan tavalla. Uusi koulu otettiin käyttöön syyslukukauden 2011 alussa ja se iso rakennus nykyaikaisine kalusteineen ja laitteineen tuli maksamaan 38 miljoonaa puntaa.

Messuilla iPadejä ja 3D:tä

Messujen tarjonta oli valtavan laaja, joten, kuten messujen järjestäjäkin ilmoittaa, kannattaa ennakkoon hyödyntää heidän tarjoamaansa verkkotyökalua, jolla voi rakentaa itselleen oman henkilökohtaisen messuohjelman. Toki messuilla voi kierrellä ihan muutenkin vain, pysähtyen aina kulloinkin kiinnostavalta vaikuttavan aiheen kohdalle tutkimaan asiaa tarkemmin.

iPadin Garage Band -ohjelman bassovahvistimessa voi säätää basson soundit erilaisten mallien pohjalta itselle mieluisiksi. Sitten vain piuha PA-laitteisiin ja vot!

Yhden suuren osan messuista muodosti kova tekniikka (hardware), eli fyysiset laitteet. Viimeksi neljä vuotta sitten käydessäni silmiin pisti älytaulut, joita oli paljon eri toimittajilta. Älytauluja oli nytkin paljon ja entistä kehittyneempinä, mutta tänä vuonna ainakin omalla kohdallani huomio kiinnittyi erityisesti  iPadien suureen määrään mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Itse en toistaiseksi omista iPadia, joten oli mielenkiintoista nähdä ja itsekin kokeilla laitetta ja sille tehtyjä sovelluksia. iPadin mahdollisuuksista musiikinopetuksessa nähtiin myös mielenkiintoisia demoja, kuten esimerkiksi tämä:

Vinkkejä iPadien opetuskäyttöön

Yksi selvästi näkyvillä ollut teknologia oli 3D-laitteet ja niitä varten tehdyt sovellukset esimerkiksi kehon toimintojen kuvaamiseen.

Tarjolla oli myös paljon sähköisiä oppimisympäristöjä ja jopa oppilashallintojärjestelmiä, jotka vaikuttivat ominaisuuksiltaan mielenkiintoisilta, esimerkiksi Frog.

Linkkejä


Wide Minds 2011 -konferenssi

Comenius-projekteissa koulut voivat saada rahallista tukea kansainvälisen toimintansa tukemiseksi. Wide Minds puolestaan on verkosto, joka kokoaa yhteen kansainvälisydestä ja tietotekniikan hyödyntämisestä kiinnostuneita kouluja, jotka sitten yhdessä suunnittelevat koulutukset ja tekevät rahoitushakemukset. Käytännössä tarkoituksena on, että ryhmä eurooppalaisia luokkia opiskelee jotain tiettyä aihepiiriä yhdessä. Internet tarjoaa sellaiseen hyviä etätyökaluja, kuten virtuaalisia luokkatiloja, joissa kaikki oppilaat voivat työskennellä fyysisestä sijainnista ja ajasta riippumatta. Toki myös samanaikaisopetus onnistuu verkon yli. Usein tavoitteena voi olla myös fyysinen tapaaminen, eli luokkien vierailut toistensa luona. Tämän kaiken rahoittamiseen voi hakea Comenius-rahaa.

Kuvassa opettajia Ruotsista, Tanskasta, Turkista, Kyprokselta ja Espanjasta työstämässä "School of the Future" -projektiaan.

Tällä kertaa opettajien yhteinen tapaaminen oli Turkissa, Antalyan maakunnassa, Alanyan länsipuolella. Konferenssin alussa pidettiin luentoja, joissa käsiteltiin yleisiä asioita yhteistyön ja hakemuksen teon tueksi. Niiden jälkeen siirryttiin workshop-työskentelyyn.

Työskentely workshopeissa alkoi niin, että aulatiloihin oli perustettu viisi eri aiheista pöytää, joiden ääreen opettajat alkoivat kerääntyä kiinnostuksensa mukaan. Noissa ryhmissä sitten kukin esitti omia ideoitaan ja toiveitaan siitä, minkälaisia projekteja haluaisivat toteuttaa. Näin asiat tarkentuivat ja aihekokonaisuuksien puitteissa syntyi pienempiä ryhmiä. Se tapahtuikin melko nopeasti ja leppoisasti, ja sen jälkeen ryhmät alkoivat kehittää suunnitelmiaan ja kirjoittaa rahoitushakemuksiaan ihan konkreettisesti.

Rahoitushakemusten dead line on alkuvuodesta, joten niitä on vielä aikaa hioa etätyönä. Päätökset rahoitusten saamisista tulee kesällä, ja kaksivuotinen työskentely luokkien kesken voi alkaa syksyllä 2012.

Lisäksi konferenssin aikana syntyi muitakin yhteistyösuunnitelmia. Esimerkiksi ruotsalaisten School of the Future -ryhmän varsinaisesta laajemmasta projektista suunnittelimme pienempää lukuprojektia, jota voitaisiin toteuttaa kevyellä tavalla verkon yli muidenkin, kuin varsinaisessa projektissa mukana olevien kanssa. Idean isä on Malmössä toimiva englannin ja sosiaalisten aineiden opettaja Michael McCartney, ja hänellä oli suunnitelma, jossa etsittäisiin ja luettaisiin tunnettua kirjallisuutta, josta löytyisi käännökset kaikille osallistujakielille. Noista voisi sitten käydä niistä keskustelua virtuaalisesti esim. Windows Liven ryhmissä. Oulustakin löytyi heti useita halukkaita yläluokkien opettajia tällaiseen. Tanskalaisten kanssa suunnittelimme pohjoismaista projektia, johon voisi osallistua Tanskan ja Suomen lisäksi myös Ruotsi ja Norja. Siinä voisimme yhdessä kääntyä esim. Nordplus junior -ohjelman puoleen.

Osallistujista jokseenkin kaikki saatiin ryhmäkuvaan, mukana kaikki kolme suomalaista: eturivin oikeassa reunassa ja toisena vasemmalta, allekirjoittanut kolmannen rivin vasemmassa reunassa.