The Bett Show on ollut vuodesta 1985 jokavuotinen opetusteknologian suuri messutapahtuma Lontoossa. Itselläni on nyt menossa viides kerta, ja aina on tarjonnassa ollut muutosta havaittavissa niin, että jokin teknologia, esim. älytaulut ja 3D-tulostus, on noussut esiin.
Tänä vuonna huomio kiinnittyi virtuaalilaseihin, jotka selvästikin alkavat tehdä yhä vahvemmin tuloaan myös opetukseen. Hyvän tilannekuvan VR-laseista antaa tämä Bett 2017 -aikaan kirjoitettu Kaj Laaksosen artikkeli Mikrobitissä: http://www.mikrobitti.fi/2017/01/kylmaa-kyytia-keinotodellisuudessa/
Toinen huomiota kiinnittänyt asia oli robotiikan laaja esiinmarssi. Tämä liittyy myös ohjelmointiin sikäli, että robotteja halutaan nimenomaan ohjelma tekemään tiettyjä asioita. Robotit voivat olla rakennettavia (esim. lego) tai valmiita ja määrätyn tyyppisiä tehtäviä varten suunniteltuja.
Näyttelyn suurin robotti oli tässä – ehkäpä kuitenkin vain visuaalisena ilmestyksenä. Koulukäyttöön suunnattua robotiikkaa oli kuitenkin silmiinpistävän paljon, joten aiheen suosio näyttäisi olevan kasvamassa muuallakin, kuin meillä Suomessa.Showbie ja iPad-luokka https://www.showbie.com
Virtuaalinen iPad-luokka Showbie on saanut uusia ominaisuuksia ja vaikutti kieltämättä selkeältä ja mielenkiintoiselta. Opettaja luo luokan, jolla on käytössään keskustelualue, portfolio ja ryhmät. Ryhmiä voi luoda opettajan, oppilaan tai huoltajan roolissa. Showbie tuntuisi toimivan parhaiten silloin, kun jokaisella oppilaalla olisi jatkuvasti käytettävissään oma iPad. Työstettävät ja jaettavat tiedostot voivat luonnollisesti olla eri appeilla tehtyjä. Esittelijän esimerkki oli tehty BookCreatorilla.
Tälle vierailulle en sitten itse päässytkään, joten kuvat ovat Jukka Kurttila kamerasta. Mielenkiintoista oli ollut. Koulu on ns. ”Microsoft Showcase” -koulu, jossa käytetään runsaasti pitkälle vietyä teknologiaa oppimisessa.
Koulussa on esimerkiksi luokka, jonka katosta kahdeksan videotykkiä projisoi kuvaa kulloinkin halutulla tavalla kolmelle valkoiselle seinälle. Tässä näkymässä esim. historiallinen aikajana, joka toimii sarjana hyperlinkkejä, joista pystyy sitten avaamaan lisätietoa kyseisiltä ajoilta. Niin, ja mukana myös haju!25.1.2017 Microsoft Tech Showcase Bett, Exel, Lontoo
Kuultiin tietoa Office-paketin uusista ominaisuuksista, kuten Researcher (Toimittaja) ja spellcheckerin ja grammarin uusi versio. Näiden mainostettiin jo olevan uudessa työpöytäversiossa, mutta ainakaan omassa suomenkielisessä versiossani ei vielä Toimittajaa ole, vaan kuuluu vielä beta-testaajien versioon. Luvattiin olevan tulossa myöhemmin myös Wordin OnLine-versioon.
Lopuksi osallistujien kesken arvottiin huippuluokan Microsoft Surface -tietokone. En voittanut, taaskaan.
Microsoft panostaa voimakkaasti opetusteknologian kehittämiseen.26.1.2017 Microsoft Tech Showcase Bett, Exel, Lontoo
Torstain päivä alkoi Microsoftin Tech Showcasen aamupäivän osiolla. Se liittyi Office 365:n ylläpitoon, joten siitä ei sen enempää tässä.
ITK (Interaktiivinen Teknologia Koulutuksessa) viettää tänä keväänä 25-vuotisen taipaleensa juhlakonferenssia teemalla ”TAO tulevaisuus” (TAO = TietokoneAvusteinen Opetus). Osallistujia tulee taas yli 1500. ”Opettajat ovat tässäkin yhtälössä avainasemassa ja heidän muuttuvan roolinsa kehittäminen, tutkiminen ja ymmärtäminen ovat ITK:n suuria kysymyksiä”, sanoo konferenssin johtaja Jarmo Viteli, ja kertoo: ”Vietin viime lukuvuoden Piilaaksossa vierailevana tutkijana perehtymällä erityisesti opetusteknologian jalkauttamiseen arkeen eri oppilaitoksissa, K-12 kouluista yliopistoihin. Onnistuneiden esimerkkien taustalla oli aina innostuneet opettajat ja toimintaa tukeva johto sekä kannustavat vanhemmat ja muu lähiyhteisö.”
Opettajat todella ovat yhteiskuntamme keskiössä, kaikkien arvosteltavana työssä, josta jokaisella meistä on vuosien pettämätön omakohtainen kokemus. Moni ei kuitenkaan tiedä, kuinka rajussa muutoksessa opettajan rooli koko ajan on. Tämä konferenssi on siitä yksi hyvä osoitus. Itse osallistuin ensimmäisen kerran vuonna 1998, kun olin töissä Oulun yliopiston Koulutusteknologian tutkimusyksikössä (nykyisin Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö). Tänä vuonna tuon yksikön johtaja, professori Sanna Järvelä, oli yksi avajaisten puheenvuoron pitäjistä. Muita avajaisten puhujia olivat FT Lauri Järvilehto (Filosofian Akatemia), kaupunginjohtaja Timo Kenakkala (Hämeenlinnan kaupunki) ja tietysti konferenssin johtaja Jarmo Viteli (TAY).
Microsoft Office 365 -workshopin vetovastuussa Marjanna Halonen ja Timo Hänninen.
Varsinainen konferenssi alkaa torstaina, mutta jo keskiviikkona pidetään perinteiset workshopit ja tutkijatapaamiset. Tänä vuonna ilmoittauduimme kollegani Jukka Kurttilan kanssa Microsoftin Office 365 -työpajaan, koska se liittyy niin oleellisesti oman arkityömme kuvaan. Worksopissa käytiin Timo Hännisen johdolla ensin läpi O365:n uusia ominaisuuksia. Yammer on jo ollutkin pitkään käytettävissä O365:ssa, mutta mielenkiintoista oli se, että se kiinnittyy järjestelmän kylkeen niin sujuvasti, että sitä voidaan käyttää myöskin dokumenttien kommentointiin ja ”tykkäämisiin”. Muita uutuuksia on Videopalvelu, jonka avulla voi jakaa videoita Office 365:ssa. Videopalvelussa voidaan hyödyntää kanavia, joille voi määritellä käyttöoikeuksia ja sillä tavalla mahdollistaa videoiden näkymisen vain halutuille henkilöille.
Lyncin vaihtuminen Skype for business -ohjelmaksi onkin ollut jo tiedossa, ja nyt päivitykset ovat käynnistyneet ja tulevat meillekin näkyviin näinä päivinä. Mielenkiintoinen oli myöskin Innofactorin Skill-sovellus, joka helpottaa sivustojen käyttöä koulutyössä. Ohjelma on maksullinen, ja se tulee näkyviin Sivustojen ohjelmavalikoimaan, kun se on hankittu ja asennettu käytettäväksi. Marianna Halonen esitteli OneNotea ja Luokkien OneNote -sovellusta, mutta se meille olikin melko tuttu sovellus jo entuudestaan. Hyvä sovellussivusto esiteltiin myös: http://sovellus.info tarjoaa hyviä mobiilisovelluksia Office 365:n käytön näkökulmasta.
Avajaiset
Tein rajun ratkaisun, enkä kuudentoista vuoden kokemuksen perusteella yrittänytkään pääsaliin. Sen sijaan istuin ja kuuntelin koko avajaissession kaikki puheenvuorot hyvin ilmastoidussa ja harvaan miehitetyssä salissa nro 35. Oli ilo seurata oman yliopistoni ja entisen työskentely-yksikköni nykyisen johtajan, professori Sanna Järvelän, kommentteja siitä, mikä oppimisen tutkijoita tällä hetkellä kiinnostaa eniten. Olen aina ihaillut Sannan kykyä asettua arjen keskelle ja puhua asioista selkeästi, eikä tarvinnut pettyä nytkään. Keskeisistä käsitteistä puhuttaessa hän totesi, että voihan näille asioille antaa mitä nimiä haluaa, mutta hän puhuu oppimisen itsesäätelyn tärkeydestä. Taitava oppija toimii tietoisesti, tarkkailee omia toimintojaan ja pohtii asioita eteenpäinvieviä vaihtoehtoja. Me kaikki tiedämme, että tuollainen on aika vaikeaa eikä tapahdu itsestään. Niinpä niin. Eikö sitä sitten pitäisi harjoitella koulussa?
Avajaiset salin 35 näkökulmasta. Toimi hienosti muuten, mutta äänentoisto olisi saanut olla kovemmalla.
Seuraavan puheenvuoron piti filosofian tohtori Lauri Järvilehto raflaavalla otsikolla ”Hauskan oppimisen vallankumous”, joka on myös hänen kirjansa nimi (http://www.adlibris.com/fi/kirja/hauskan-oppimisen-vallankumous-9789524516198). Järvilehto mainitsi (turhaan) nukkuneensa edellisyönä kaksi tuntia ja halusi kai siten pahoitella mahdollisia ajatuskatkoja. Voin sanoa, että niitä ajatuskatkoja tuli, mutta ei ne mitään haitanneet, kun mies puhui täyttä asiaa. Hienoa, että joku riittävän arvovaltainen asiantuntija uskaltaa sanoa tällaisen konferenssin avajaispuheenvuorossa asioita, jotka jokainen luokanopettaja tietää. Ja tämä ei ollut piruilua. Hauskojen ankkojen tuominen matematiikkaohjelmiin ei edistä oppimista yhtään mitenkään. Sitä edistää aito kiinnostus matematiikkaan, ja sieltä pitää löytyä myös se motivaatio. Tai äidinkieleen, maantietoon, historiaan, uskontoon, kuvataiteisiin, musiikkiin… Jos sitä kiinnostusta ei ole, niin sitten pitää vain yleissivistyksen vuoksi opetella tietyt asiat. Siihen ei tarvita ankkoja, vaan asennetta. Tai kuten Sanna Järvelä sanoi: tarvitaan tahtoa, sinnikkyyttä ja oppimisen itsesäätelyä. Noita kaikkia voi oppia, ja niiden opettaminen on tämän ajan koulun tärkein tehtävä. Järvilehto esitteli merkittävän ja itselleni uuden käsitteen ”episteeminen nöyryys”: me emme kertakaikkiaan tiedetä, millaista tulevaisuuden oppiminen on.
Kymmenen tikkua tabletilla
Maria Hukkanen ja Nina Orpana Helsingin Siltamäen ala-asteelta pitivät todella koskettavan ja esimerkillisen esityksen suomalaisen koulun arkityöstä tämän päivän Euroopassa. Suomessa tällainen onnistuukin kun asenne on kohdillaan, mutta tehkääpä perässä siellä muualla Euroopassa!
Todella hieno esimerkki nykyaikaisesta käytännön koulutyöstä oli helsinkiläisen Siltamäen ala-asteen opettajien (Maria Hukkanen ja Nina Orpana) esitys ”Kymmenen tikkua tabletilla”. Jokainen nyt varmaan ajattelee, että pitikö tuokin hieno leikki viedä sähköiseksi. No, tässä projektissa oppilaat menivät vanhainkotiin kyselemään, että millaisia leikkejä ja pelejä te aikanaan leikitte. Vanhukset kertoivat ja oppilaat kuuntelivat, erittäin mielissään molemmat. Sen jälkeen vanhukset pyydettiin koululle kylään, ja oppilaat esittelivät heille iPadin toimintaa. Leikkejä ja pelejä vertailtiin, ja jos lähdetään siitä, että leikki opettaa lasta tulevaan, niin tässä juuri toteutui hienosti noiden aloituspuheenvuorojen pitäjien ajatukset: oppimaan oppimista voi opetella koulussa esimerkiksi näin. Mikä olisi parempi tapa havainnollistaa nuorelle sitä, että omaa oppimista voi tarkkailla ja kehittää, ja että siihen voi itse vaikuttaa?
Mielestäni edellä esiintuomani henkinen asenne liittyi kaikkeen näkemääni. Oli esimerkiksi ilo seurata entisten yliopiston työkavereiden PechaKucha-esitystä otsikolla ”Do It Yourself In Education” (tee se itse opiskelussa). Tai kuten Erno Paasilinna aikanaan sanoi: ainoat oppineet ovat itseoppineita, muut ovat opetettuja.
Summa summarum: tämän vuoden ITK:n keskeisin teema näyttää olleen oppimisen itsesäätelevyys ja sen opettaminen koulussa. Aika komea punainen lanka neljännesvuosisadan juhlaa viettävälle konferenssille!
20-24.1.2015
Viime vuoden Bett-tapahtuma jäi väliin, joten nyt olikin mielenkiintoista lähteä katsomaan mitä uutta maailma tätä nykyä tarjoaa koulutusteknologian puolella oman työkenttäni näkökulmasta. Ennakkoajatuksena kiinnostuksen kohteina oli tietysti Microsoftin esitykset/demot, Applen osastot, ja laitepuolelta ainakin edulliset koulukäyttöön soveltuvat tablet-laitteet, Misacast-teknologia ja 3D-printterit.
Pilvipalvelut on in
Microsoftin kaveri (opettaja itsekin) esittelee OneNote class notebooks -toimintaa luokan kanssa. Tämän työkalun voi ottaa käyttöön Office 365:n Sivustoilla.
Internetin kehittymisen myötä tiedostojen tallentaminen elää nyt murroksessa, joka näkyi hyvin myös Bettissä. Pilvipalvelut tarkoittaa käytännössä valtavaa määrää eri puolille maailmaa sijoitettuja internetiin liitettyjä palvelintietokoneita, joiden kapasiteetti on periaatteessa kenen tahansa käytettävissä. Näkyvimpiä pilviresurssien tarjoajia ovat Microsoft, Apple, Google, Yahoo… eli isot tunnetut nimet. Käytännön etuja ovat mm. tallennuskapasiteetin joustavuus: kaikilla on käytettävissä niin paljon tilaa kuin tarvii (laajennukset toki yleensä pientä lisämaksua vastaan), ja lisätilan saaminen käy helposti ja hetkessä tarvitsematta ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan sopimuksen laajentamista varten. Microsoftin kohdalla kyseessä on käytännössä Office 365 -palvelu, joka löytyy sekä kuluttajapuolelta että organisaatioille suunnattuna palveluna.
Kuluttajapuolella toimii ensinnäkin ilmainen Microsoft-tili, joka jatkaa perinteistä Hotmail-palvelua. Se sisältää osan Office 365:ssa olevista keskeisimmästä ominaisuuksista (esim. Outlook-sähköposti, OneDrive-tiedostopalvelut, kalenteri, Office-ohjelmien selainkäyttöiset OnLine-sovellukset tyyliin Word OnLine). Käyttäjä voi laajentaa ominaisuuksia hankkimalla maksullisen Office 365 -palvelun, jolla saa mm. asennusoikeuden täysimittaiseen Office 2013 -ohjelmistopakettiin, 1 teratavun tallennustilaan pilvestä yms.
Yrityksille ja organisaatioille suunnattu Office 365 sisältää edellisten lisäksi paljon muitakin työkaluja. Se toimii organisaation sisäisenä työkaluna sisältäen mm. oman ylläpitäjän hallitsemat käyttäjätunnukset. Siellä voi myös luoda työryhmäsivustoja, jolloin esimerkiksi jokaiselle kaupungin koululle voisi luoda omat sivustonsa, jotka puolesta voivat sisältää alisivustoja, kuten vaikkapa luokat. Sivustoille voidaan upottaa valtavasti toimintoja, kuten tiedostojen tallentaminen, resurssikalentereja vaikkapa luokkatilojen ja laitteiden varaamiseen, keskustelualueita, OneNote class notebookseja, muistioita, linkkilistoja yms. Monet suomalaiset kaupungit ovat jo lähteneet Office 365 -käyttäjiksi, niin myös Oulu. Mahdollisuudet näyttävät erinomaisilta mahdollistaen tvt:n käytön helpolla tavalla kaikille opettajille, niillekin, jotka eivät suoranaisesti koe ”sisäistä paloa” asiaa kohtaan.
OneNote class notebooks -työskentelyn esittelyä rapakon takana (video by Microsoft)
Älytykit ja -taulut on out, älynäytöt ja langaton siirto tulee
Älytaulut ja -tykit loistivat poissaolollaan. Niiden tilalla oli isot kosketusnäytöt.
Kun vielä takavuosina (Bett 2012) esillä oli valtava määrä älytauluja ja älytykkejä, niin nyt ne loistivat poissaolollaan. Niiden tilalle ovat tulleet kosketusnäytöt. ISOT kosketusnäytöt. Esimerkiksi Aronetin (SmartBoard) osastolla ei näkynyt ainuttakaan tykki/älytaulu-yhdistelmää. Oli vain isoja kosketusnäyttöjä ja niiden kanssa toimivia ohjelmistoja. Käytännössä ne siis olivat kyllä ”älytauluja”, mutta ilman tykkiä. Myöskin ”älynäyttö”-käsitettä näkee käytettävän. Nämä isot kosketusnäytöt vaikuttivat itse asiassa niin mielenkiintoisilta, että voisi jopa harkita sellaisen hankkimista omaan olohuoneeseen television tilalle!
Älynäytön kuva voidaan tuoda langattomasti näkyviin periaatteessa miltä tahansa luokassa olevalta tietokoneelta/tabletilta/puhelimelta, kunhan laitteessa vain on tarvittava ominaisuus. Tällaisessa tiedonsiirrossa ei ole oikein yhtä ja ainoaa standardia, vaan eri valmistajilla on omansa. Microsoftin Windows 8.1 (ja uudemmat) tukevat Miracastia, samoin Android 4.2 (ja uudemmat), kun taas Applen vastaava teknologia on Airplay ja Googlella vielä oma ChromeCast. Asiaa ei helpota sekään, että monet muut valmistajat käyttävät Miracastista sitten ihan omia nimityksiään.
Älynäyttöä hankittaessa kannattaakin siis selvittää myös se, millaisia langattoman tiedonsiirron tekniikoita se tukee, jotta laitteesta saataisiin luokassa kaikki hyöty irti. Tällä hetkellä koko paletti tuntuu olevan vielä hiukan ”vaiheessaan”, joten rauhallisuus on valttia. Jos taulu tukee Miracastia, niin sen pitäisi siis toimia Windows 8.1 ja Android 4.2 -laitteiden kanssa, mutta Applen laitteita varten pitäisi olla vielä AppleTV. Langallisina kaikki toki toimivat hyvin vaikkapa HDMI-liittimen kautta.
iPadien vahvan voittokulun vuoksi tällä hetkellä eniten käytetty teknologia kouluissa lienee videotykkiin kytketty AppleTV, jonka avulla oppilaat voivat esimerkiksi vuorotellen esitellä omia iPadillä tehtyjä tuotoksiaan koko luokalle. Lisätietoja langattomasta tiedonsiirrosta.
3D-printterit jatkavat tuloaan
3D-tulostimilla voi tulostaa monenlaisia esineitä, esimerkiksi talon pienoismalleja.
Tämä tuoteryhmä on noussut laajaksi ja kiinnostavaksi tuoteryhmäksi, ja huomiota kiinnitti nimenomaan se, että niitä on yhä enemmän tarjolla kohtuulliseen hintaan. Toimintaperiaate on se, että tietokoneella tehdään kuva (esim. hammasratas, silmälasin sanka, nukke jne) ja printteri tulostaa sen, eli valmistaa halutun osan. 3D-tulostuksen mahdollisuudet ovat huimat – esimerkiksi hammaslääkäri voi asiakkaan odotellessa tulostaa poistetun hampaan tilalle uuden, ja toisaalta äskettäin kiinalaiset valmistivat maailman ensimmäisen tulostetun betonitalon (maailman ensimmäinen tulostettava talo). Siinä printterin tulostusmateriaalina on betoni.
Halpoja tabletteja koulu- ja kotikäyttöön
Edullinen Windows 8.1 -tablet.
Oman työn kannalta erityisen mielenkiintoisia olivat 7-tuumaiset Windows 8-tabletit. Niissä käyttöjärjestelmän ja ohjelmistot saa ilmaiseksi, joten maksamaan joutuu vain itse laitteesta. Esimerkiksi Linx-tabletin hinta oli 79 puntaa sisältäen Windows 8.1 -käyttöjärjestelmän ja keskeiset Microsoftin ohjelmat. Halvimmatkin uudet Windows-tabletit sisältävät myös Miracast-ominaisuuden, koska se on Windows 8.1 -järjestelmään siisäänrakennettuna.
Tuollaisen 7-tuuman näytöllä varustetun Windows 8.1 -tabletin saa jo satasella. Hintaan sisältyy Office 365 -lisenssi vuodeksi, mikä tarkoittaa käytännössä mm. kaikkien aitojen Office 2013 -ohjelmien läsnäoloa. Office 365 on arvoltaan reilut kuutisen kymppiä, joten yksityiskäyttäjä voi vuoden kuluttua voi miettiä uusiiko lisenssin vai laitteen. Meillä Oulussa lisenssi sisältyy kaikille oppilaille ja opettajille koulun puolesta.
The Bett Show on ollut vuodesta 1985 jokavuotinen opetusteknologian suuri messutapahtuma Lontoossa. Itselläni on nyt menossa viides kerta, ja aina on tarjonnassa ollut muutosta havaittavissa niin, että jokin teknologia, esim. älytaulut ja 3D-tulostus, on noussut esiin.
Virtuaalinen iPad-luokka Showbie on saanut uusia ominaisuuksia ja vaikutti kieltämättä selkeältä ja mielenkiintoiselta. Opettaja luo luokan, jolla on käytössään keskustelualue, portfolio ja ryhmät. Ryhmiä voi luoda opettajan, oppilaan tai huoltajan roolissa. Showbie tuntuisi toimivan parhaiten silloin, kun jokaisella oppilaalla olisi jatkuvasti käytettävissään oma iPad. Työstettävät ja jaettavat tiedostot voivat luonnollisesti olla eri appeilla tehtyjä. Esittelijän esimerkki oli tehty BookCreatorilla.
Markus Aalto 